Jatkan kesän rästien purkamista.
Kesäkuun 11. päivä koko kevään työni sitten huipentui. Mäntän kuvataideviikkojen (12.6.–31.8.) avajaiset pidettiin n. 500 ihmisen läsnäollessa. Mikään ei tietenkään tuntunut oikein miltään, kun oli niin lopen uupunut. Ja kun on kuukauden ripustanut jättimäistä teollisuushallia, alkaa tulla jo aika allergiseksi omille toimilleen. Niin että en minä tästä osaa paljoakaan sanoa. Muun muassa tältä siellä kuitenkin näytti:
Palaute on ollut hyvää, ja mieli alkaa rauhoittua. Tasapainoisen kuvan näyttelystä saa mielestäni Leena Kuumolan kritiikistä (Hufvudstadsbladet 18.6.11), minä en jaksa nyt sen enempää ryhtyä tekosiani kommentoimaan.
***
Samana päivänä vietettiin läheisessä Honkahovissa Haute couture -näyttelyn (12.6.–14.8) avajaisia. Hyvin olivat rakkaat kilpailijammekin onnistuneet kuraattorinsa, kuvataiteilija Jaakko Himasen (s. 1975) johdolla. Raikkaan ja hyvin ripustetun kesänäyttelyn epäilemättä komein teos oli Krister Gråhnin (s. 1979) ja Veikko Halmetojan (s. 1977) yhteisteos, joka peitti koko Honkahovin hulppean funkispalatsin:
Vahva duuni, joka myös ottaa kantaa paikalliseen sosiaalihistoriaan. Julkisuutta vältelleen vuorineuvos R. Erik Serlachiuksen (1901–1980) palatsi oli nimittäin aikoinaan suurimmalle osalle väkeä outo ja vähän pelottavakin paikka – luonnollisesti "yksityisalue", jonne oli "sivullisilta pääsy kielletty".
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti