lauantai 6. huhtikuuta 2013

[Julkaistua 415:] Kuinka elämäni kapitalismin henkisenä ammattihuorana yhtäkkisesti lakkasi

Ensin vitutti rankasti. Sitten vitutti tosi rankasti. Nyt ei enää vituta niin paljon. Sitä en tosin tiedä, millä maksaisin tämän ja ensi kuun vuokran.
Tein nimittäin eilen päätöksen, että lopetan päivälehtiin kirjoittamisen kokonaan – ainakin toistaiseksi. Lähetin tänä aamuna kolme sähköpostia:
1) Ilkka, jonne olen kirjoittanut säännöllisesti kolumneja ja arvosteluja Helsingin isommista näyttelyistä osapuilleen vuodesta 1998. Arvostelujen kirjoittaminen loppui vuoden vaihteessa, jolloin Ilkka liittyi Alma Aluemedian kanssa toimitukselliseen sopimukseen (itse asiassa juuri tämä prosessi vei minut alun perin Alma Aluemedian syliin). Lähetin seuraavan sähköpostin Tero Hautamäelle Ilkan kulttuuritoimitukseen:

Tervehdys,
Mietittyäni muuttunutta avustajastatustani Ilkkaan nähden, päätin lopettaa Ilkan avustajana toimimisen kokonaan. Tämä tarkoittaa sitä, että jätän myös loppuvuoden kolumnit kirjoittamatta. Mitään kirjallista sopimustahan meillä ei edes ole – on vain muutama sovittu päivämäärä –, ja teidän on tuskin vaikeaa löytää tilalleni uutta kolumnistia.
Syy tähän on se, että tarkemmin asiaa mietittyäni olen päättänyt lopettaa myös Alma Aluemedian avustamisen, koska kyseinen avustajasuhde ei ole aatteellisten näkemysteni mukainen. Ja kun en kuitenkaan saa enää kirjoittaa Ilkkaan arvostelujakaan, katson kolumnistinanne vain tukevani niitä kehityskulkuja, joita vastustan. Mediatalojen toimituksellinen yhteistyö tulee murskaamaan suomalaisen kulttuurijournalismin moniäänisyyden, ja tätä kehityskulkua en halua olla tukemassa.
Kuluneista vuosista kiittäen mutta aiheetta enempään,
Otso Kantokorpi

Ja koska olen kirjoittanut Ilkkaan vuosikausia, halusin myös sanoa jotain lukijoilleni, joten kirjoitin yleisönosastolle lyhyen kirjoituksen, jonka osoitin myös Ilkan päätoimittajalle. En tiedä, onko niillä munaa julkaista sitä, mutta tässä se kuitenkin:

Ilkan päätoimittaja Satu Takalalle ja Ilkan lukijoille

Olen viitisentoista vuotta toiminut Ilkan avustajana kirjoittaen säännöllisesti kolumneja ja harvakseltaan kritiikkejä Helsingin merkittävimmistä näyttelyistä. Ilkan tehtyä yhteistyösopimuksen Alma Aluemedian kanssa avustajasuhteeni luonne muuttui radikaalisti. Koska en enää saanut kirjoittaa suoraan Ilkalle arvosteluja, ryhdyin kirjoittamaan niitä alkuvuodesta 2013 Alma Aluemedialle, mitä kautta Ilkkakin niitä sittemmin on julkaissut. Olen kuitenkin miettinyt alkuinnostuksen jälkeen hieman tarkemmin Alma Aluemedian kanssa allekirjoittamaani freelanceria riistävää sopimusta, joka ei tuonut minulle mitään lisätuloja, vaikka juttuni saatetaan julkaista identtisenä jopa seitsemässä lehdessä. Tein virheen allekirjoittaessani sopimuksen. Katson tällaisen toiminnan kaventavan oleellisesti suomalaista kulttuurijournalismia, ja asiaa harkittuani en halua olla mukana tukemassa tällaista kehityskulkuja. Siksi lopetan Alma Aluemedian avustamisen ja samalla lopetan myös kolumnieni kirjoittamisen Ilkkaan – vastalauseena sille, että varsin hyvää tulosta tekevä Ilkkakin on nyt ryhtynyt mukaan tähän kulttuurijournalismin alennustilaan johtavaan kampanjaan.
Haluan kuitenkin kiittää kaikkia vuosien aikana tavoittamiani lukijoita. Olen myös saanut paljon hyvää palautetta. Vaatikaa itsellenne jatkossa parempaa maakuntalehteä!

Helsingissä 6.4.2013
Otso Kantokorpi
taidekriitikko               

2) Alma Aluemedia (Aamulehti ja neljä maakuntalehteä), jonka kriitikkona olen toiminut tammikuusta 2013. Ehdin vajaassa kolmessa kuukaudessa kirjoittaa viisi kritiikkiä: 1, 2, 3, 4, 5.
Tein virheen allekirjoittaessani Alman freelancerille epäedullisen sopimuksen. En ajatellut asiaa tarpeeksi. Varmaankin halu päästä maksamaan rästilaskuja ja halu päästä kirjoittamaan isommille yleisöille sokaisi minut, vaikka epäilyksiäkin – en minä ihan tyhmä ole – toki oli: totesinkin heti alkuun ”myyneeni sieluni” Alma Aluemedialle. Alun innostavien puheiden jälkeen paljastui vähitellen myös sitten se, että Alma Aluemediallakin oli nykyään niin trendikkäitä – ja surullisen usein todelliseen tulokseen nähden perusteettomia – ”säästöpaineita” ja että miten vähän he kuitenkin tulisivat juttujani ostamaan, joten tilinikin tulisi jäämään niin pieneksi, että huoraaminen ei olisi huoran maineen väärti. En ole kovin tekopyhä ihminen – olen myös pragmaatikko: jos ei persettä ehkä ylipäänsäkään kannattaisi jakaa, ei sitä ainakaan halvalla kannata jakaa. Ja sitten kun huomasin uutisoidun, että Kaleva ja Turun Sanomatkin käyvät neuvotteluita Alma Aluemedian kanssa, tajusin lopullisesti, ettei tässä olisi yhtään mitään järkeä. Kirjoittaisin paskapalkkioilla ja aivan liian vähillä juttumäärillä jopa yhdeksässä menestyvässä ja isossa lehdessä julkaistavia juttuja. Tässä kehityskulussa en halua olla mukana. Lähetin siis seuraavan sähköpostin Alma Aluemedian kulttuuritoimituksen päällikölle Markus Määttäselle:

Tervehdys,
jouduttuani viime päivinä julkisuudessa ja sosiaalisen median puolijulkisuudessa mediahuoramannekiiniksi olen joutunut öisinä hetkinä miettimään avustajasuhdettamme vähän tarkemmin. Nyt on pakko tunnustaa, että tein virheen ja että toimin myös aatteideni vastaisesti allekirjoittamalla Alma Aluemedian avustajia riistävän sopimuksen. En minä oikeasti halua olla tukemassa niitä kapitalistisia kehityskulkuja, jotka ovat murskaamassa suomalaisen kulttuurijournalismin moniäänisyyttä ja jotka ovat luovuttamassa toimituksellisia periaatteita journalismin minulle edelleenkin melko pyhien aatteiden sijaan kapitalismille, johon en ole samastunut koskaan.
Tästä syystä olen päättänyt lopettaa kokonaan päivälehtien avustamisen. Etsin toimeentuloni muualta.
Lyhyestä yhteistyöstä kiittäen, mutta aiheetta enempään,
Otso Kantokorpi

3) Olen kirjoittanut Kauppalehteen kritiikkejä vuodesta 2006 ja kolumneja vuodesta 2012. Kauppalehti aloitti vuoden 2012 syksyllä säästöohjelman, ja kolmossivu puolittui – ja samalla minun tilini enemmän kuin puolittui. En saanut kirjoittaa enää kuin 1500 merkin juttuja, joiden palkkio on 100 euroa – ennen olin saanut kirjoittaa jopa 3 000 merkin juttuja, joista maksettiin suhteellisesti ottaen isompia palkkioitakin. Olin aiemmin keväällä jopa aika innostunut, kun sain käytyä Lontoossa ja hieman korotetuilla juttupalkkioilla edes matkan maksetuksi. Oli jo puhetta syksyn Berliinistä ja myöhemmin jopa New Yorkista. Sitten kaikki romahti. Kun aktiivinen kolmossivun pomoni Markus Ånäs sai säästösyistä – jälleen näitä perusteettomia säästösyitä – kenkää viime vuoden vaihteessa, asiat alkoivat mennä vielä huonommin, ja olen koko tämän kuluneen vuoden aikana saanut myydyksi muutaman pikkujutun. Myös kolmossivun journalistinen taso romahti. Ei tässäkään ole enää mitään järkeä. Vaikka kutsunkin itseäni mieluusti kulttuurityöläiseksi, joudun tässä kapitalistisessa maailmassa tunnustamaan, että alan minäkin vuosien aktiivisella kirjoittamisella olla jonkinlainen brändi, eikä muutaman huntin takia kannata antaa nimeään toiselle brändille. En halua siis tällä hinnalla olla ”Kauppalehden taidekriitikko”. Lähetin seuraavan sähköpostin kolmossivun oto. tuottajalle Jussi Jalkaselle (päätoimeltaan Kauppalehti Option toimituspäällikkö):

Tervehdys,
Koska avustajasuhteemme ei Ånäsin lähdettyä ole osoittanut mitään erityisiä myönteisiä kehityskulkuja ja koska saan nykyisin Kauppalehteen niin vähän juttuja myytyä, ettei sinä ole minulle mitään sen paremmin taloudellista kuin henkistäkään järkeä (siis esimerkiksi suhteessa siihen, että minut on jo vuosia mielletty ”Kauppalehden taidekriitikoksi”) katson aiheelliseksi lopettaa avustajasuhteeni ja hakea hieman parempaa toimeentuloa muualta.
Kuluneista vuosista kiittäen, mutta aiheetta enempään,
Otso Kantokorpi

***

Nyt on aika puhdas olo. Taidan lähteä ystäväni Hanskin kanssa baariin pelaamaan pari kierrosta euron tikkiä. Ja ehkä minulla on päätökseni kunniaksi varaa ottaa yksi olut ja yksi Jaloviina.

PS. 11.4. Ja julkaisihan Ilkka asiallisesti keskiviikkona avoimen kirjeeni – oikein komeasti kuvalla varustettuna entisen kolumnini paikalla kulttuurisivuilla. Siitä kiitos.

122 kommenttia:

  1. Otso,
    kirjoitat 'tajusin lopullisesti, ettei tässä olisi yhtään mitään järkeä'.
    - Just niin, kuvaamissasi printtimedian näköaloissa ei totisesti ole mitään minkä puolesta jatkaa löysässä hirressä. Teit mitä oli tehtävä enkä taatusti ole ainoa joka arvostaa ratkaisuasi. Mervi Kantokorpi

    VastaaPoista
  2. Huhhuh, ihan tällaista en osannut odottaa. Kova veto, josta ei voi oikein onnitella muttei harmitellakaan. Se on Otso sussa ihailtava piirre, että sä et pelkää muuttaa kurssia. Sä et taida pelätä ylipäätään mitään.

    VastaaPoista
  3. Hieno päätös! Uutta suuntaa vaan!

    VastaaPoista
  4. Oikein hyvä! Oikeastaan kyllä odotin tätä. Muistan äänekkään kuiskauksesi yhdelle yhteiselle tutullemme: onko susta tullut porvariston sylikoira?

    Porvaristo tässä yhteydessä tarkoittaa sekä henkistä että taloudellista riippuvuutta asioihin, jotka eivät ole omia, vaikka sisältö voisi ollakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Oikein hyvä! Oikeastaan kyllä odotin tätä. Muistan äänekkään kuiskauksesi yhdelle yhteiselle tutullemme: onko susta tullut porvariston sylikoira?
      Porvaristo tässä yhteydessä tarkoittaa sekä henkistä että taloudellista riippuvuutta asioihin, jotka eivät ole omia, vaikka sisältö voisi ollakin".

      Vasemmistoliitossa on Otsollekin hyviä suojatyöpaikkoja..."porvarien" palkoilla...ja "sylikoirana".

      Poista
    2. Nyt vain jäi sitten Aamulehdestä, Ilkasta ja Kauppalehdestä puuttumaan se vähäkin kommunistinen näkökulma!
      Alle kaksikymppisenä en kyllä huomannut mitään vasemmistolaisuutta en Mervissä, enkä Otsossa, mutta maailmalla oppii näköjään huonoja tapoja!
      Elämäni yksityisellä kirjapuolella toimineena, ymmärrän lehtien kaupallisen näkökulman, talo pitää tuottaa VOITTOA! Ja mistä nämä Voiton ka Otson valtion taiteilija-apurahat tulevat, ellei meidän verorahoistamme. Tilitämme jokaisesta eurosta valtiolle 50-80%!

      Poista
  5. Oot mahtava. Voi kun yhä useampi uskaltaisi kääntää selkänsä setä kapitalismille!

    VastaaPoista
  6. Osasin odottaa tätä..:) T: JULLE

    VastaaPoista
  7. Arvostan. Ja olen varma että joku parempi käänne on kulman takana.

    VastaaPoista
  8. Vahva on selkäranka! Onnea valitsemallasi tiellä ja toivottavasti laadukkaammat mediat tajuavat, että nyt olisi hyvä kirjoittaja töitä vailla.

    VastaaPoista
  9. Tulin jo takaisin baarista. Join oluen ja toisenkin ja yhden Jaloviinan ja sitten nostimme vielä Ruski Standart -maljan pohjoiskorealaisen jazzmusiikin kunniaksi, koska oletamme todennäkäisesti aivan oikein, että Kim Jong-un on maailman paras jazztrumpetisti ja vielä -klarinetistikin.

    VastaaPoista
  10. Ai niin, ja tosi tosi isot kiitokset kaikille tuesta. Eiköhän tässä jotain keksitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehken päätöksesi tuo ataraksian ja sielu
      osaa kurkistaan asiaan tyyten erilaisesta
      näkökulmasta.

      Ei muuta kuin wäkevän ankaraa pohdiskelua
      nyt siitä Otso, että miten tulet saamaan
      luonteeltaan heikommat kollegat mukaan.

      Sehän se on tiennäyttäjän ikuinen ongelma.

      trew, Harmaasusi; Ultima Thulesta

      Poista
  11. Hyvä, Otso. Joku roti olisi asioissa oltava. Samoissa tunnelmissa on oltu yhteen jos toiseenkin suuntaan. Arkkitehtuurin puitteissa minulle on ainakin useampaan otteseen "ystävän neuvona" sanottu, että on ajattelematonta sanallakaan viitata kulttuurijournalismin artikkeli- ja asiantuntijapalkkioihin, varsinkaan niiden pienuuteen. Se on kuulemma kirjoittavan arkkitehdin arvolle sopimatonta, ja tahraa SAFAn jäsenen mainetta. Nostan SInulle hattua. Onnea ja menestystä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo,vakavien kriitikoiden, tutkijoiden ja taiteilijoiden täytyy vapaaehtoisesti poistua rahan, yhteiskunnallisen arvostuksen ja vallan vaikutuspiiristä, säilyttääkseen kallisarvoisimmat ja puhtaimmat pyrkimyksensä, ja samalla oppia jatkamaan vallankumoustaan "ihme" halpahallissa, joksi suuri osa maailmasta uhkaa muuttua.

      Poista
  12. halaus multa ja kissoilta! Bueno

    VastaaPoista
  13. Täältäpäin kannustus, kiitos ja ennen kaikkea suuri kunnioitus. Ensin itse teko, sitten vielä avautuminen asiasta seikkaperäisesti lähes rajattomalle yleisölle. Upeaa.

    Voisin muuten mainostaa omaa blogipostaustani http://sosiokeiju.blogspot.fi/2013/04/valtamedian-mediavalta.html ja tässä yhteydessä ennen kaikkea sen viimeistä pidempää kappaletta, jossa selitän, miten eräs suuri suomalainen sanomalehti kusetti potentiaalisia kulttuuritoimittajia viime vuosikymmenellä.

    VastaaPoista
  14. Olisin toivonut, että olisit Alma Aluemedian kirjeessä vaatinut yhdeksänkertaista palkankorotusta, jonka seurauksena saattaisit mahdollisesti muuttaa mielesi!

    VastaaPoista
  15. Aikamoinen silmien avaaja. Kirjoitan itse taidekritiikkiä paikaalislehteen Åbo Underrättelser:iin. 3000 merkkiä on minimi, miten voi sanoa mitään järkevää vähemällä? Joka tapauksessa, toivottavasti pärjäät. Minun puolestani saisit kuratoida ennemmän. Mäntän kuvataideviikot 2011 olivat ihan parasta!

    VastaaPoista
  16. Otso ei olekaan Osmo, vaan oikea karhu,kiitos, tjt

    VastaaPoista
  17. Lahden taideinstituutti arvostaa!!! pitää tehdä muikkusoppa sun kunniaksi!

    VastaaPoista
  18. Hae Taidehallin johtajaksi! Halaus, Tiina

    VastaaPoista
  19. "parempi kerta rutina kuin pitkä kitinä." sanoi susikoski. HELEVETIN hianoo.

    Laita luento paketti kasaan ja ala myydä sitä taidekouluihin. Nykytaiteen tuntemus on suomessa kuitenkin aina vähintään 10v. jäljessä. Ja myös kriitikon hommat kouluissa olis takuu saletisti tervetulleita opiskelijoille. Tarviihan taidekoulut kritiikeissä väliin jotain ulkopuolistakin silmää. Ettei aina niitä samoja opettajien jorinoita, jotka ne oppilaat osaa ulkoa. Alat hyödyntää osaamista ja tietoa taidekoulu kentällä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Monet anonyymit suomalaiset voisivat alkaa kehittää suomen kielen kirjoitustaitoaan.

      Terveisin
      Anonyymi suomalainen

      Poista
  20. Journalismin opiskelijana ARVOSTAN. Suunnannäyttäjän hommasta.

    VastaaPoista
  21. Maakuntalehdet ovat vihdoinkin ottaneet mallia maakuntaosuuskaupoista ja julistaneet Suomen yhden mielipiteen alueeksi osuusliikkeen yhden maun lähiruoka-alueen tapaan. Kiitän tätä kehitystä ja aion käyttää lehtien lukuun käyttämäni ajan kulttuuri-ilmiöiden omaehtoiseen etsintään niin päivisin kuin öisinkin - selvää edistystä, kun lehdet ilmestyvätkin vain aamuisin.

    VastaaPoista
  22. Hyvä, Otso. Oikea ratkaisu! Kannatan Tiinan ehdotusta!

    VastaaPoista
  23. Respect!
    T. Kaija Kaitavuori

    VastaaPoista
  24. Arvostan kulttuurijournalismin ja taidekritiikin kannalta kannalta merkittävää ratkaisuasi ja pidä Otso aina lippu korkealla kuin Balkan Ihme-teoksen signaalin kantajat! t.

    VastaaPoista
  25. Kirjoittelusi Guggenheimista jo osoitti Sinut tolkun omilla aivoillaan ajattelevaksi. Tämä vetosi on minusta suuri askel sekä yksilölle että jos nyt ei koko ihmiskunnalle niin suomalaiselle kulttuurielämälle kuitenkin. All my respects.

    VastaaPoista
  26. Ihan hyvää, toivotan onnea. Olen itse tehnyt vastaavan h-loppui nyt päätöksen ja hyvää siitä seurasi. Tehdään joku kritiikin oman LP tai slow J sivusto josta saa ostaa hyvää punnittua kritiikkiä!

    VastaaPoista
  27. Ainakin Long play voisi olla kiinnostunut kunnon kritiikeistä? Kuka kykenee maksamaan? No ainakin potentiaaliset taidesijoittajat, jotka nyt ovat ihan "ölöllä yötä".

    VastaaPoista
  28. Vaikka olen mainosmies, jonka tulisi hymypyllistää joka suuntaan, paheksuin ja allekirjoitin vastalauseita kun Talentum alkoi ahmia freelancereiden leipää, varmaan tuloksetta. Olen seurannut sinua Otso sekä Rööperissä että printissä. Jos on joku mahdollisuus kerätä sinunkaltaisesi äly tekijöille tuottavaan ja lukijoita palkitsevaan mediaan, olen valmis talkoisiin. Ansaitaan eurot vanhanaikaisesti tienaamalla ne omalla työllä.

    VastaaPoista
  29. hattu nousee täällä

    VastaaPoista
  30. Mahtaakohan päätös pitää?

    VastaaPoista
  31. Kurjaa ja hienoa. Täytyypä lukea työpöydällä makaava freelancer-sopimus tarkkaan!

    VastaaPoista
  32. Hatunnosto ja toivotukset täältäkin.

    VastaaPoista
  33. Enpä jaksanut kaikkia irtiottoja lukea. Toivon vain, että näppäimet eivät kulu, vaikka sitä lienee kirjoittajalta ihan turhaa odottaa. Kirjoitat sinä kuitenkin...

    VastaaPoista
  34. Eikös tää nyt mennyt ihan markkinatalouden hengessä. Sopimukset eivät miellyttäneet sinua etkä saanut riittävää korvausta tehdystä työstä niin purit sopimuksen. Niin se pitää.

    Tottapuhuen tuo lehtitalojen toiminta on ikävää katsottavaa vierestä. Ilmeisesti toimittajan ammatti on jonkinlainen kutsumusammatti jolloin mediatalot voivat kyykyttää työntekijöitään miten haluavat. Mutta osaavan freelancerin pitäisi pystyä parempaan ja kilpailuttaa osaamisensa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aki Kivirinta: "Mutta osaavan freelancerin pitäisi pystyä parempaan ja kilpailuttaa osaamisensa."

      Miten ihmeessä, jos kaikki ne talot, joissa kilpailuttaa, ovat samassa poolissa? Siitähän tässä juuri on kyse.

      anonyymibloggari

      Poista
    2. "Mutta osaavan freelancerin pitäisi pystyä parempaan ja kilpailuttaa osaamisensa."

      Ongelma vain on siinä, ettei tilaajalle ole laadulla enää mitään väliä kun omasta talosta on annettu kenkää niille, joilla jotain ymmärrystä vielä voisi olla. Jos ei tilaaja tarvitse laatua vaan sivuntäytettä niin mitä merkitystä osaamisella silloin on?

      Poista
  35. Tämä mustapohjainen nettisivusto on erittäin epämielyttävä lukea silmien kannalta,joten jouduin jättämään lukemisen kesken.Teksti koko ja malli myös huonot.Tuos kommennti osuudessa jo on parempi tuo tekstiosuus.Ihan vain tiedoksi.Nm.huonosilmäinenkö?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen samaa mieltä tekstin lukukelvottomuudesta.

      Niinpä kopioin tekstin tekstinkäsittelyohjelmaan, ja luin valkoiselta pohjalta mustia kirjaimia.

      Poista
  36. ylen äijähän sie oot - ei viihdy raha siellä missä on suunvuoro...
    Jos elävät kuvat joskus taas kutittelevat runosuonta, muista meitä ilmihulluja - palkkion tynkääkin maksetaan. :D
    nuor. toim. siht. Raitio

    VastaaPoista
  37. Suoraselkäinen miehen ratkaisu. Kunnioitan ja arvostan! T. Ruisleipätoimittaja

    VastaaPoista
  38. Huomioikaa myös kuitenkin ne 300 rohkeaa, jotka eivät suostuneet allekirjoittamaan Sanomien sopimusta noin vuosi sitten ja menettivät kaikki freetyönsä allekirjoittaessaan asiaa koskevan addressin , olitko sinä samassa joukossa Osmo?
    Jos olit, hyvä!
    Hassua että kun olimme allekirjoittaneet, ei kestänyt kuin pari kuukautta niin työmme oli korvannut iso joukko "kollegoja" jotka allekirjoittivat ja nielivät Sanomien diilin..
    Niinpä pelkään pahoin, että tämän sinun rohkean vetosi seuraus on, että sinut luokitellaan ns. hankalaksi ihmiseksi ja jäät kokonaan ilman duunia kuten me lähes kaikki ajattelevat eli siis hankalat ihmiset olemme jääneet.
    Jokainen joka netissä nousee vastaan establishmenttiä yleensä menettää kaiken.
    Siitä pitävät myös kollegamme huolen.
    uskon että tässäkin thredissa on ihmisiä, jotka suureen ääneen repäisevät vaatteensa puolestasi mutta samalla jo kyhäävät kirjettä niihin kulttuuritoimituksiin joista lähdet.
    Ongelma alalla on, että suurin osa mediatyöntekijöistä on jokseenkin moraalittomia.
    Tässä thredissa on aivan varmasti toimittajia jotka surutta kuvaavat omat juttunsa vieden lehtikuvaajakollegoittensa työn.
    Hitaasti menetämme kaiken ja kun todellista kritiikkiä meitä mediatyöntekijöitä kohtaan esittää saa niskaansa koko jengin, koska emme me totuutta kestä yhtään sen paremmin kuin kukaan muukaan.
    Olemme vuosikymmeniä oleet susina toistemme niskassa mielistelemässä päälliköitä ja nyt kun se ei toimi menee kaikki.
    Tilanne on vain ja ainostaan mediatyöntekijöiden omaa syytä. Olemme antaneet tuhota työmme riitelemällä keskenämme.
    Nyt on myöhäistä koko median tuhoutuessa ja uusien ansaintalogiikoiden viedessä työn todellisilta ammattilaisilta. Sanomisen vapauden menetys kiihtyy ja lopulta..fasismi joka jo kurkkii nurkan takana.
    Mutta, jos löytyy vaikkapa 50 rohkeaa kulttuurivaikuttajaa, kirjoittajaa ja kuvaajaa, voi käytöntöjä vastaan nousta vieläkin, mutta se pitää tehdä yhdessä, ei yksikköinä webin maailman saarilla vastatuuleen huutaessa.

    Jore Puusa
    Juuri omat bloginsa lopettaneena ja kaiken kulttuurityönsä menettäneenä susilauman hyökkäyksessä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Av-käännösalalla on menossa sama trendi. Vuosia kääntäneet huippuosaajat ovat lopettaneet orjatyön ehdoilla tehtävän pakkoyrittämisen, ja aina jostain löytyy uusia tekijöitä tilalle. Ja kappas - kenenkään huomaamatta ruutukäännösten taso on mennyt niin alas, että ne voi kohta jättää kokonaan laittamatta ruutuun ilman että kukaan huomaa mitään. Jos tämä tilanne olisi tullut kymmenen vuotta sitten yhdessä yössä, olisi kansa jo barrikadeilla. Mutta kun tämän on annettu tapahtua pikkuhiljaa, on kansa unessa.

      Poista
  39. Jos minä kopioin kirjoituksesi ja käytän sitä ansaitsemistarkoituksessa, se on piratismia. Jos saman tekee joku iso media, se on hyväksyttävää liiketoimintaa.

    VastaaPoista
  40. Kiitos. Kohta minullakin on vaikea päätös edessä.

    VastaaPoista
  41. Porvarit eivät ole mitään ilman työväkeä, sillä porvarithan eivät itse tuota mitään siitä elämäntavasta, jota he kuluttavat, eivät edes kulttuuria. Hienosti tehty Otso ja enemmän kapuloita rattaisiin siis!

    Jos leipä käy hetkellisesti tiukaksi, niin se tarkoittaa vain sitä, että parempi vaihtoehto on työn alla. Ihminenhän on varsin luova, kuten tiedämme. Ja tekniset sovellutuksen ruoassa pysymiseen ovat aina seuranneet motiivia.

    Voisiko taidetta, ajatuksia ja taidekritiikkiä vaihtaa suoraan ruokaan, vaatteisiin ja asumukseen? Tässä olisi ollut kiinnostava konsepti Fiskarin kesänäyttelyyn, ja aihe totisesti poliittinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä anonyymi.
      Yhden kulttuurikirjoittajan lähtö ei vaikuta valtamediaan mitenkään. Valtava määrä ilmaistyöntekijöitä on jonossa tulossa kirjoittamaan ja kuvaamaan. Heitä koulutetaan valtavasti liikaa, jokaisessa isommassa kaupungissa on jonkinlainen toimittajakoulu, jossa kameraseuran puheenjohtaja käy pitämässä tikikuvauskurssin- jotta moni"osaajat" voivat jatkossa tehdä medialle kaiken. Substanssiosaamisen merkitys on lakannut -mutta me jotka vielä kuvittelemme sen merkitsevät jotain, olemme kuolemankouristuksissa.
      Suurin osa Kantokorven ansiokkaiden kirjoitusten kommenteista on anonyymejä, se osoittaa PELOn määrän. Media-alan työntekijä pelkäävät jokainen omassa pilttuussaan yrittämättäkään luoda uutta yhteisöä joka yhteisönä todella niitä kapuloita laittaa rattaisiin.
      Ei yksittäisen ihmisen teko almamedian menoa jarruta, ei mitenkään.
      On käynnissä harvesting, mediasta puristetaan viimeiset rahat ennen loppua.
      Ehdotan taas, ne meistä jotka jaksavat, perustetaan hei jotain uutta.
      Jore Puusa
      lehtikuvaaja

      Poista
  42. Nostan hattua sinulle Otso!
    Jysky Ihalainen

    VastaaPoista
  43. Kyytiä systeemin pönkkämiehille! Hieno juttu!

    VastaaPoista
  44. Great respect. Matti Hokkanen

    VastaaPoista
  45. Mies, jolla on periaatteita ja selkärankaa. Mielestäni oikein toimttu. Uskon myös, että kolumneillesi ja arvosteluillesi löytyy kysyntää. Menestystä yksisilmäistyvästä mediasta huolimatta.

    HAnnu AHonen

    VastaaPoista
  46. Kaikki kunnioitukseni myös täältä.

    VastaaPoista
  47. Onnea valitsemallasi tiellä ja rohkeutta sekä voimia keksiä itsellesi se uusi yrittäjyyden ja ansaitsemisen malli, jolla pystyt tasapainottamaan omat halusi työn sisällöstä sekä taloudellisen toimeentulon.

    Oletko miettinyt oman kulttuurijulkaisun - painetun tai digitaalisen -tekemistä kolleegoidesi kanssa ja keksiä sitä kautta ansaintamalleja omalle työllesi? Miten olisi digitaalinen kulttuuriyhteisö, jossa kannatusjäsenyys antaa jotain toiminnallisuuksia ja mahdollisuuksia osallistua johonkin? Erilaisilla jäsenyyksillä saisi luettua uudempia ja vanhempia juttuja, osallistuttua mukaan keskusteluun ja oltua osa jotakin.

    Julkaisijoiden roolia ja asemaa on helppo kritisoida. Monet heistä kamppailevat tosin uppoavassa mediasuossa yrittäen löytää uusia muotoja, joilla selvitä tulevaisuuteen kun maailma muuttuu vauhdilla ympärillä. Siinä missä vanhat tekevät nyt helposti virheitä, voivat uudet onnistua luomaan jotain erilaista ja toimivaa -- sekä saada aikaan aivan uudella tavalla toimivia medioita. Esimerkkinä vaikkapa vapaaehtoistoimintainen Nuorgam ( http://www.nrgm.fi/ ) ja vielä kokeellinen Longplay.

    VastaaPoista
  48. Jeps, itsekin Ånäsin aikana Kauppalehden kolmoselle aikanani melko aktiivisesti kirjoittaneen (en tosin juurikaan kritiikkejä) ymmärrän ja arvostan ratkaisuasi. Johonkin raja on vedettävä, oli sitten kyse tarjotusta tolkuttoman huonosta taloudellisesta korvauksesta, itsekunnioituksen säilyttämisestä tai molemmista. Tuon lehden ja aika monen muunkin meditalon suhteen olen tullut samaan ratkaisuun itsekin. Uskon että kliseen mukaisesti uusia ovia aukeaa sullekin kun vanhoja menee kiinni.

    VastaaPoista
  49. Viisas, vahva Otso! Olen ain ollu sun fanis ja nyy vast olenki.

    Juur äske Ylen ratiouutisis kerrotti sun päätöksestäs. See ei ol siis mikkä piän ele, mikä jää pelkästäs kulttuurtoimijoitte sisäpiirin ponneks. O suur asia taistella tämän valtakunna ykstoikkostumist ja monopolei vasta.

    Hyvä!

    Laaksose Heli
    runonkirjottaja

    VastaaPoista
  50. Maakuntalehden lukijana en voi kun todeta, että aika tylsäksi on mennyt: STT:n enemmän tai vähemmän ajankohtaisia artikkeleita, sillon tällöin ilmestyviä sähkösanomatyylisiä kirjaesittelyitä, silloin tällöin lehden omien toimittajien kirjoittamia uutisjuttuja esim. avautumassa olevista taidenäyttelyistä tai tulossa olevista konserteista, oman alueen kirjailijoista - siinä kaikki mitä voisi kulttuurijournalismiksi nimittää.

    Ja koska asun kahden maakuntalehden raja-alueella ja olen molempia seurannut, luen samoja STT:n juttuja ja samojen kolumnistien nokkeluuksia molemmista lehdistä. Tai siis lukisin, jos enää jaksaisin lukea.

    Kulttuurikirjoittamisen ansaintalogiikka siis on todellakin muutosten kourissa. Minulla ei lukijana enää ole mitään kummempia odotuksia maakuntalehtiä kohtaan. Harvoinpa muuten Länsi-Savosta olen kovin kriittisiä näkökulmia saanut lukeakseni alueellisesta päätöksenteostakaan.

    VastaaPoista
  51. YLE:n uutisissa! Tämä on rohkea ratkaisu, puheenaihe ja uutinen.

    Raija Kallioinen

    VastaaPoista
  52. mahtavaa! vastarintaa perkele! Just näin!

    Antti Kemppainen

    VastaaPoista
  53. Tiedoksi linkki, josta löytyy edelleen linkki vastausblogaukseen, sekä keskustelua:

    https://www.facebook.com/esa.makinen/posts/603943039633670

    VastaaPoista
  54. omasta kokemuksesta vastarintaan nousu aiheuttaa yllytystä ja näennäistä ihailua "tuo tekee sen mitä haluisin mut en uskalla"
    kun sitten taistelee oikeuksiensa puolesta ja onkin ihan yksin, häviää isommille johtajille ja he mustamaalaavat kokonaan. SIlloin kaikkoavat näköpiiristä ne jotka olivat ensin tulemassa. He eivät haluakaan tulla nähdyksi vastavirtaan menevät ihmisen seurassa.
    Kaiken yrittäjä tekee yksin ja kärsii yksin.

    VastaaPoista
  55. Kunnioitettava päätös, hieno kirjoitus.

    VastaaPoista
  56. No niin. Hyvä.
    Mikko Piela

    VastaaPoista
  57. Porvari nukkuu huonosti.
    Hyvä Otso!

    VastaaPoista
  58. Samaa riistopaskaa näköjään joka alalla. Arvostan päätöstäsi ja aion noudattaa esimerkkiäsi.

    VastaaPoista
  59. Taiteilijat ovat alkutuottajia.
    Taideyleisö on loppukuluttaja.

    Kaikki muut siinä välissä ovat taiteilijan ja yleisön verta imeviä loisia. Loisia on paljon monilta eri aloilta pakettiautovuokraamoista energiayhtiöihin, museoista cateringeihin.

    Täällä Otso Kantokorven blogissa taiteilijat ja taideyleisö kannustavat Otso Kantokorpea, erästä loisista, eettisin perustein.

    Tuolla Esa Mäkisen FB-linkissä (yllä) loiset riitelevät keskenään. Siellä on ikävä tunnelma.

    Tänne on ihana palata lukemaan puhdasta henkeä.

    Itseään kuuleva yksilö kyllä huomaa eron.

    VastaaPoista
  60. Kun minä jokseenkin kasvottomana rivisenttarina kirjoittelin lehtiin, ei vielä ollut näin. Paasikiviseuralle laadin kiertoartikkelin ja siitä maksettiin poikkeuksellisen hyvin. Vain kerran juttuni pantiin yhden uutistoimiston kautta rajoitettuun levitykseen kysymättä minulta lupaa. Jos joku lehti halusi julkaista muussa lehdessä julkaisemani kirjoituksen, minuun otettiin yhteyttä ja sovittiin korvauksesta.

    Varsinainen ongelma oli kirjoituspalkkioiden suuruus. Ollessani erään sanomalehden uutisavustajana tein kymmenen vuotta juttuja samalla kirjoituspalkkiolla, mutta kun otin asian puheeksi, minulle huomautettiin, että jo lähtöjään minulle maksettiin enemmän kuin muille, joten eiköhän jatketa saman malliin. Onneksi kuvistakin maksettiin.

    Kirjoitin joihinkin lehtiin varsin vaatimattomilla palkkioilla, koska minä tarvitsin rahaa ja lehdet ilmestyisivät minusta riippumatta. Enää en kirjoita.

    Entinen Savon Sanomien kulttuuritoimittaja totesi minulle lehdestä lähdettyään, ettei halunnut olla Keskisuomalaisen toimittaja.

    On hyvä, että Otso aiheuttaa hälinää.

    VastaaPoista
  61. Minä olen pohtinut sellaista taidealan lehteä tms., jonka saavutettavuus olisi parempi. Lehti olisi mieluiten ilmaisjakelulehti, johon kuka tahansa voi törmätä esim. metrossa jne..

    Se ansaintalogikka vain on ongelma. Työntekijän on saatava palkkansa ja leipää ja voita. Cult -lehti ei toteuttanut odotuksiani. Minullakin voisi olla sanottavaa tällaisessa lehdessä. Haastattelisin mielelläni myös yleisöä kokemuksistaan eri taiteiden parissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Prosaiikki-kulttuurilehtihankkeen rahoitus (laina) valtion omistamasta Finnverasta tyssäsi jakelupolitiikkaan huhtikuussa 2011. Lainoittaja ei edes tutustunut lehden liiketoimintasuunnitelmaan, koska asian esittelijä lipsautti laskelmia ojentaessaan ilmaisjakelulehti-sanan.

      Mukamas-lehtinä ympäri kyliä jaettava mainossilppu eli puujalosteroska on omalta osaltaan tukkinut lainanantajien aistit. Olin silti odottanut, että rahoittajataho tekisi työnsä yhtä huolella kuin minä olin tehnyt omani.

      (Sen sijaan Finnvera kyllä myönsi lainan pitsaketjun franchising-yrittäjälle - eli tarjosi rahoituksen ketjun vaatimaan kynnys- ja muuhun yrittäjäntukehdutusmaksuun. Ravitsemusalalla lokaatio on ensisijaisen tärkeä, mutta sitä ei vasta-alkava yrittäjä tajunnut ja niinpä tuli höynäytetyksi (liikepaikan osoitti franchising-rahastaja - ja lokaatio on toki osa liiketoimintasuunnitelmaa, jonka FV hyväksyi). Yritystoiminta loppui jo alkuunsa ja yrittäjä upposi korviaan myöten velkoihin. Tapauksesta teki muistaakseni Yle dokumenttiohjelman.)

      Ja muuten, Prosaiikissa talouslaskennan kivijalka oli se, että niin kriitikot kuin muutkin kirjoittajat saavat palkkansa - ja säilyttävät juttujensa oikeudet.

      vapaaduunari@gmail.com

      Poista
    2. Internet osoite/media jossa olisi oikeasti monipuolista, kunnianhimoista ja ajanmukaista kulttuurikritiikkiä ja analyysiä. Suomesta laadukas puuttuu eikä maailmallakaan ole. Jos saisi sisällön suomeksi ja englanniksi - ilman maksuportteja niin siitä voi tulla instituutio kansainvälisesti.
      Rahoitus on ongelma mainostulot eivät tuo ainakaan aluksi toimeentuloa - jos ja kun mesenaattia ei löydy, jos itse olisin rikas niin löytyisi.

      Myöhemmin parhaimpia kirjotuksia voisi koota taidekirjoiksi - vähän Phaidonin Cremier julkaisun tyyliin. Phaidonilta ja Taschenilta tuskin löytyy intoa tehdä ja olisi siina riskinä kirjojen pakko mainostus.

      Portaali voisi toimia yli kielirajojen kuitenkin niin (ehkä) että kaikista löytyisi englanninkielinen versio toinen versio tai kolmas voisi sitten olla ranskaksi, saksaksi tai suomeksi. Mutta yritys tätä varten pitäisi perustaa, alkupääomineen että voi maksaa palkkaa kriitikoille ellei sitten tehdä taidekritiikkimediaa joka toimisi samoin tai edes vähän samallatavalla kuin wikipedia (erona että alkuperäiset kirjoitukset voisivat olla lukittuina ja vain käännöksiä saisi tehdä muut kuin alkuperäiset kirjoittajat). Mutta jollain pitää elää.

      Julius Granström
      Kuvataiteilija
      www.julius.fi
      julius@julius.fi

      Poista
  62. Kiitos viimeiselle samuraille! Komeata että jaksat aina vain. Elämä jatkuu.

    VastaaPoista
  63. Hyvä Otso. Arvostan.
    Ryhtiliikettä kaivattaisiin minun mielessä myös museoalalla. Itse taidemuseotyötä tehneenä olen huomannut, että työtä teetetään aina vaan enemmän ja aina vaan vähemmillä resursseilla. Luulen, että kituuttamiseen kyllästyneenä ajaudun muualle hommiin.
    Onnea jatkoon, ainakin henkistä tukea sulla riittää!

    VastaaPoista
  64. Tässä ketjussa ruoditussa kehityksessä on paljon pahoja piirteitä. Paha on sekin ikuinen ongelma, että kk-palkkaiset (kulttuuri)toimittajatkin kirjoittavat arvioita levyistä, kirjoista, konserteista, näyttelyistä jne. omalla ajallaan ilman käypää korvausta siitä riemusta, että pääsevät ilmaiseksi keikalle tai saavat haluamiaan levyjä ja kirjoja. Ja lomalta tehdään juttuja ilman korvautsa, jotta voidaan näyttää, että kävinpä taidemuseossa.

    VastaaPoista
  65. Rohkea teko, loistavalta kulttuuritoimittajalta! Tästä tuli mieleen hämmennykseni, kun huomasin, että Suomen Kulttuurirahasto alkaa kouluttaa kulttuuritoimittajia. Miksi, kun alan upeat osaajatkaan eivät saa ääntään enää kunnolla kuuluviin - elannosta puhumattakaan.

    VastaaPoista
  66. Luin juuri Steinbeckin Vihan hedelmät. Kirjan tarinalla on yhteyttä aikaamme. Ymmärrän Kantokorpea. Kuka pystyy luomaan ja olemaan motivoitunut, jos mediatalojen työnantajat, alistajat ja kiristäjät vituttaa - vihaksi asti.

    VastaaPoista
  67. ei voi kun kuunnella ja lukea näitä tarinoita, itse en ammattikuvaajana ole sopimusta kirjoittanut enkä kirjoita, minulla olisi enää tapaamisoikeus kuviini ja jos haluan näyttelyn, voin sen toteuttaa, mutta näyttelyn kuvakatalogiin tai kokoomateokseen minun pitäisi ostaa oma kuvani, jota näyttelynkävijät saavat näyttelyssä käydä katsomassa. eikä kivaa. Kuviini minulla eiolisi mitään oikeutta, mutta jos niitä käytetään väärin, voisi haastemies olla ovella kun ne myytiin kuvapankista johonkin hämäräjuttuun tai kondomipaketin kanteen. Haluaisitko sinä nähdä kuvasi selaisessa, hyvä kuvattavani vuosien takaa? minullakin on moraali, että en muita tähän soppaan sotkisi, siksi en enää saa työtä lehdistä. Hyvinä vuosina kun hankin keran kuussa siivoojan kotiini, maksoin hän firmalleen 4 tunnin siivouksesta yli 100 euroa ja alvit, joten onko niin että siivooja saa enemmän laskuttaa kuin lehtikuvaaja tai toimittaja useamman tunnin työstä? Onneksi puolisolla onihan oikea duuni, mutta tätä myöden en tuo veroja tähän maahan; palkastani, oringoistani tai yritykseni hyvinvoinnista voittoveroina enkä kerää valtiolle alvia. Kiitos sinulel rohkeasta kirjoituksestasi.The end

    VastaaPoista
  68. Arvostan.
    Joku mainitsi yllä "kaikista aloista" samansuuntaista meininkiä.
    Omalla alallanikin on "pelottavaa" osin. Ei aina tiedä mitä jutut merkitsevät.

    Kantokorpi on pioneeri, tarviiko kerätä vuokrarahoja?

    Kyselee helen

    VastaaPoista
  69. Aivan oikein teit. Onnea ja kannustukset myös täältä.

    VastaaPoista
  70. Olen media-alan loinen, alhaista palkkaa (vielä) saava second-hand-toimittaja, joka kierrättää lehtien julkaisemia juttuja laatien yrityksille uutiskoosteita eri medioiden tarjonnasta. Big data on kovaa vauhtia korvaamassa tämän työn siten, että media-analyysitkin kohta tehdään laskennallisen algoritmin avulla yhdellä klikkauksella. Kun ikää on 50-v, ei kukaan työpanostani erityisesti kaipaa. Työkokemuksenikin on kovin "turhilta" aloilta, museoista ja mediasta. Vanhuus pelottaa, jo huominen pelottaa, joka päivä pelottaa. En tiedä mihin ryhtyä, kun kovin erityistä lahjakkuutta ei ole eikä kovin kummoista verkostoakaan. Ymmärrän niin hyvin komeronuoria, olen viittä vaille komerovanha. Miksi, oi miksi opiskelin kieliä ja yhteiskuntatiedettä?

    Terveisin,
    Nobody (täysin vailla itsetuntoa lamavuosista ja työttömyydestä lähtien)

    VastaaPoista
  71. Inspiroivaa tekstiä! Kapitalismi on huonon laadun tae, eripuran lähde ja kulttuurien tuhoaja. Siitä ei ole äänestetty tai edes keskusteltu, vaan pankkien keskuudessa määrätty vallitseva talousjärjestelmä. Vaadin kansanääestystä talousjärjestelmästä Suomeen!

    VastaaPoista
  72. Riippuu tietenkin mahdollisten sopimusten sanamuodoista, mutta luulisi,että aineiston monistamisen eri julkaistaviin tuotteisiin ilman erillisiä korvauksia voisi jollakin tavoin riitauttaa. Aikaa ja rahaa sekin vaatisi, mutta voisi selventää tilannetta. Maallikosta tuntuisi, että tässä mainittu julkaisukäyntäntö menee lähelle mm. Amerikoista tuttua käsitettä "syndicated journalism", mutta ilman siihen kuuluvaa korvausrakennetta. Pienessä Suomessa taitaa olla vähän erilaiset syndikaatit.

    VastaaPoista
  73. Otsoa tukeman on perustettu Facebookiin ja blogspot.comiin"Aamulehtivapaavyöhyke"-ryhmän anarkistinen haiseva vastalause tälle typeryyspolitiikalle ja kristykselle, mitä Almamedia harrastaa vapaata sanaa ja vapaita ihmisiä vastaan:

    Tavoitteena 10.000 peruttua tilausta
    -lehden virheisiin ja vääriin tietoihin kyllästynyt Aamulehtivapaavyöhyke aloitti kampanjoinnin

    Sunnuntaina Tampereen keskusta tarroitettiin ”AAMULEHTIVAPAAVYÖHYKE – VUODESTA 2013”, kansalaisliikkeen kampanjatarroilla. Aamulehden jatkuviin ja tahallisiin virheisiin ja vääristelyihin kyllästyneet tavalliset tamperelaiset perustivat viikonloppuna oman netti- ja tarrakampanjansa herättäkseen ihmiset huomaamaan, että ilman Aamulehteä elämä on vapaampaa ja ihanampaa, ja että vuositilauksen hinnalla pääsee viikoksi halpismatkalle mieluummin etelään, kuin kärsiä kahvipöydän äärellä syvää myötähäpeää lukiessaan joka aamu joko mainoksiksi naamioituja ”paikallisjutuja” tai härskisti manipuloituja poliittisen käyttäytymisen viestejä.

    Lopullisen sysäyksen kampanjalle antoi kahden sairaan ja vammaisen lapsen äidin mielipidekirjoitus Aamulehteen, jota ei julkaistu:

    ”Aamulehdessä oli päätoimittaja Pokkisen kolumni otsikolla Sydän syrjällään. Itselläni jäi se melkein huomaamatta, toivottavasti monelta muultakin. Pokkinen kirjoitti elävästi kuinka aamukahvikupponen meni häneltä pilalle, kun hän joutui televisiostaan, jonka vakiovarusteisiin ei ilmeisestikään kaukosäädin kuulu, katsomaan ja kuuntelemaan erityislasten äitien valitusta raskaasta arjestaan.

    Olisi paljon mukavampaa, kun sunnuntaiaamuisin telkkarista tulisi esim. joku eliitille suunnattu matkailu- tai sijoitusohjelma, jota sitten voisi timanttitohveleissaan Aarnion pallotuolissaan katsella ja nauttia aamukahvistaan ilman huonoa omaatuntoa.

    Pokkisella ilmeisesti on edelleen kyyneleet silmiin tuova usko suomalaiseen hyvinvointivaltioon. Jos elämässä kaikki menee hyvin, lapset syntyvät terveinä ja tavallisina, on tällainen usko helppo säilyttää.

    Kulissit kaatuvat kuitenkin silloin, kun perheeseen syntyy vammainen tai sairas lapsi. Yhtäkkiä elämä onkin jatkuvaa taistelua KELA:n, kunnan omaishoidon ja vammaispalvelun kanssa. Toisin kuin Pokkinen kirjoittaa, kaikki näissä instansseissa työskentelevät eivät todellakaan yritä parastaan ainakaan lapsen kannalta.

    Tällaisen kirjoituksen ehkä vielä jotenkuten ymmärtäisi mielipidepalstalla jonkun ajattelemattoman lukijan kirjoittamana, mutta päätoimittaja!

    Tämä vain vahvistaa käsitystäni Aamulehden nykyisestä linjasta. Jos päätoimittajan suurin murhe on, että televisiosta tulee sunnuntaiaamuisin vääränlaista ohjelmaa, on Aamulehdellä kyllä todellinen puute oikeista uutisista.”

    VastaaPoista
  74. http://www.hs.fi/paivanlehti/a1365306186651?jako=1b7fd943c80ba5c0d597a94981a00325

    Jokos Suomessa muuten on kattava kulttuuriarvostelusaitti? Josta löytyisi niin populaari- kuin "korkea"kultuurinkin kritiikkejä/arvioita? Jossa olisi mietitty myös ansaintalogiikoita?

    VastaaPoista
  75. Koetetaanpa vielä kerran.
    Sota ei kaipaa yhtä miestä, siksi yksinäisen miehen teko hukkuu aina paskaan, joka valuu tällä hetkellä media-alalla kaikkialla.
    Olen itse huutanut pää punaisena kuvajournalismin kuolemasta, turhaan ilman yhdenkään kollegan tukea.
    Nyt Otso Kantokorpi on huomannut että oma ala menee tuhoon ja huutaa pää punaisena -mutta turhaan.
    -
    Tämän noin 100 kommentin sisällä on henkilöitä, jotka pahoittelevat Kantokorven päätöstä ja toisella kädellä tekevät jo diiliä Alman kanssa.
    Meidän media-alamme on täynnä oharintekijöitä--- ihmisiä jotka eivät piittaa kollegastaan mitään.
    Sitten on hiljaisia jotka tyytyvät kohtaloonsa.
    Ja sitten on vielä muutama pro ja taistelija.

    JOS NÄMÄ ammattilaiset yhdistävät voimansa ja karjaisevat, sillä saattaisi olla pelastava vaikutus.
    Ehkä. Sooloiluna me tuhoudumme ja alan uskottavuus myös. Liitto ei meitä voi auttaa, olemmehan neuvottelukelvottomia.
    -
    Yhdenmiehen sodat mediamogileita vastaan hävitään varmasti.
    -
    Edelleen huudan läpi henkilöpalvonnan meren.
    Allekirjoititko Otso addressin kanssamme Sanomia vastaan vuosi sitten-- jolloin 300 freetä menetti työnsä yhdessä päivässä ja 300 roistoa tuli tilallemme yhdessä yössä.
    Oletko koskaan ottanut kuvia juttuihisi…ja vienyt kollegasi lehtikuvaajan työn.
    Ole kiltti ja vastaa, että voimme suhteuttaa tämänsinällään rohkean tekosi.

    Jore Puusa
    lehtikuvaaja, kuvajournalismin opettaja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi Jore,
      en muista tarkkaan, mutta luulen allekirjoittaneeni ko. adressin. Viime vuoteni oli henkilökohtaisesti vähän kaoottinen.
      Vastaus kysymykseesi valokuvista: olen kuvittanut muutaman kauppalehden jutun omilla kuvillani, mutta ne ovat olleet selkeitä poikkeuksia, jotka ovat syntyneet käytännön paineista (pressikuvia ei ollut tarjolla tai tilanne oli sikanopeaa aikataulua vaativa niin kuin joskus käy). sen verran täytyy kauppalehteä kehua, että esimerkiksi ennakko- ja henkilöjuttuihin he lähettivät aina oman ammattikuvaajansa.

      Poista
    2. Vai oliko sittenkin niin, että ko. adressi oli niiden freekkujen sisäinen juttu? Silloin en ole varmaankaan allekirjoittanut, koska en ole ollut Sanomiin suhteissa kuin 1980-luvun puolivälissä, jolloin kirjoitin Hesariin pari vuotta kulttuuritutkimusaiheisia kirja-arvosteluita. En ole sen jälkeen ollut Sanomien avustaja (2000-luvulla olen kirjoittanut yhden syntymäpäiväjutun ja pari nekrologia Hesariin).

      Poista
    3. OK..ymmärrätkö pointtini...ja ymmärrättekö muut.
      Addressin voi kirjoittaa kuka vain tietenkin ja kuvata voi surutta jos siitä saa jonkun killingin.
      Oleellista on, että tässä maassa me menemme vain omia ratojamme piittaamatta muista.
      Vasta kun käy huonosti tai ei jaksa jatkaa --tullaan esiin.
      Asiat on ollut aistittavissa jo vuosia mutta kukaan ei ole tehnyt yhtään mitään.
      Tässä threadissa kaikki kirjoittavat ohi toisistaan vaikka ratkaisu on aivan nenän edessä. Noustaan nyt jumalauta yhdessä vastustamaan fasismia joka on tulossa jos kaikki ammattilaiset joko ajetaan ulos lehdistä tai he itse lähtevät.
      Ei auta mitään kehuskella tässä itse kriitikkoa joka on ammattimies---kehut eivät elätä eikä taatusti elätä FB:n tukiryhmä. Kuinka edes voidaan ajatella --että muodostetaan tukiryhmä facabookkiin jonka omistaa multimiljardööri, jonka omaisuus tulee nimenomaan tekijäoikeuksien loukaamisesta.
      Ajattelu on sallittua ja siihen kannustetaan.
      Mutta pahoin pelkään, että suurin osa tuhkaa päälleen ripottavista kommentoijista on vain tyytyväisiä Otson ratkaisusta.
      Monella sadasta kirjoittajasta ei ole rohkeutta kirjoittaa nimellään ja he ovat niitä, joista löytyy Kantokorven työn jatkajat, eivät he muuten tätä blogia tuntisi.


      Jore Puusa

      Poista
  76. Ehdinkin jo ihmetellä edellisen blogisi linjaa. Nyt olet ottanut ohjat omiin käsiisi. Hienoa! Just näin etabloineen kirjoittajan tulee toimia, asettaa omat ehtonsa sille millä hinnalla hän omaa osaamistaan myy, jokaisen pitää ymmärtää ja arvostaa omaa "pääomaansa", osata asettaa sille hinta - sikäli mikäli se on kaupan! Näin myös taiteen puolella ja usein sisältö menee edelle ja siitä ei tingitä. Se on ilmaisun vapautta, yhteiskunta kriittisyyttä – uskallusta esittää eriävä kantansa. Terv. "Saa sanoa"

    VastaaPoista
  77. Hyvä Otso,
    teet näkyväksi jotain sellaista, joka suurena taustahumuna jää tavan pulliaiselta helposti tajuamatta, kiitos! Haluan lukea kirjoituksiasi vastakin, ja toivon ettet menetä luottamusta tai katkeroidu tämän maailmanmenon mutkissa. Jos vituttaa vähempi, niin varmaan kirkastuu.
    Työsi on tarpeellista ja hyvää.
    Parhain terveisin
    Laura Partanen
    P.S. Minun nähdäkseni taiteilijan ja yleisön välissä tarvitaan myös tiloja ja tietoa, miksi niitä kutsutaan loisiksi? Eikö ne kuulu kokonaisuuteen, kulttuurin prosessiin, nehän on ikäänkuin palvelijoita tai kätilöitä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Laura aivan erityisesti,
      juuri näin minäkin olen ajatellut aina: olen kokenut olevani jonkinlainen väittäjähenkilö tässä kokonaiskuvioissa. Muun muassa muovaamalla sitä kieltä, jolla taiteesta puhutaan, voi kriitikko kokea olevansa mukana luomassa luovan toiminnan rationaliteettia, ja kertoa siitä myös muillekin ei-niin-sisäpiiriläisille. Siksikin koin esimerkiksi Kauppalehden avustamisen tärkeäksi, koska sain olla mukana viemässä taiteen sanomaa siihen maailmaan, jonka ydintä se ei taatusti ole. Tässä minua rohkaisi moni taiteilijaystävänikin. En minä koskaan silloin ajatellut, että tässä sitä vain annetaan porvarille persettä.

      Poista
  78. Niinpä, Otso.

    Kiitos kirjoituksesta. Itse lopetin 12 vuotta jatkuneen suhteen Turun Sanomiin osin samoista syistä, osin seurannaisista syistä: avustajien kolkko sopimuskohtelu on johtanut muutenkin muuttuneeseen avustajien kohteluun, joka ei oikein vastaa yhteistyön - tai työn - käsitettä. Hinta se on mediahuorallakin, eivätkä mediatalot nykyisin tarjoa palkkioita joista ei olisi varaa kieltäytyä.

    Ja kiitos solidaarisuudesta. Ehdin tehdä vuoden töitä myös Almalle, mutta sitten sopimus irtisanottiin kuvaamistasi syistä: tuli Alman lehtien yhteinen kulttuuritoimitus ja 4/5 vanhoista kriitikoista sai mennä.

    VastaaPoista
  79. Tämä on tuttua pienelle freelancer-toimittajalle, joka valitettavasti on pyrkinyt aina laatuun. Hintoja poljetaan, ja esim jo n 10 v sitten kuulin että "vahingossa" Aamulehden juttuni oli levinnyt auto- ja liikenne -sivuilta kymmenkuntaan lehteen, Turun Sanomia myöten. (Hinta ehkä se rapiat 100e.)

    Paikallislehdet jotka kuuluvat Alma Aluemediaan puristavat mehut kantahenkilökunnastaan ja vetävät palkkiota alemmas kuin kehtaa.

    Niinpä olen iloinen että paikallisemme uusi päätoimittaja alkoi syrjiä minua naista heti ja ottaa juttuja vain yhdeltä mieheltä. Nyt en nääs ole tehnyt sopimusta ja saan koota omasta juttusarjastani (tekstit ja kuvat) vaikkapa kirjan, jos joku kustantaa.

    (Ja lievää partaan nauramista: Aamulehden avustajasopimus jäi äitiyslomahässäköissä ilmeisesti allekirjoittamataa, joten en ole myynyt itseäni sinnekään - oikeuksia kaikkeen jo aiemmin tehtyyn ja kaikkiin tuleviin julkaisumuotihinkin... :P )

    Uutta alaa entistä pontevammin etsien, hyvää jatkoa sinulle ja laajetkoon tämä kansanliikkeeksi! :-)

    VastaaPoista
  80. Sä olet Suomen paras taidekriitikko, tai ainoa jota minä jaksan lukea. En tiedä pystyykö pelkästään sillä elämään mutta olisi hienoa jos tekisit lisää kirjoja. Sankarimatkailija -oppaasi eivät ole pelkästään matkaoppaita vaan myös taideteoksia.

    VastaaPoista
  81. Onneksi tulit järkiisi.Hyvää jatkoa sinulle!

    VastaaPoista
  82. Kantokorvella oma linjansa ja tyylinsä, väriläiskä ja mielenkiintoista, noteerattavaa kritiikkitekstiä. Valitettavasti häneltä vapautuvaan paikkaan on tulijoita pilvin pimein. Tekevät vaikka ilmaiseksi kunhan pääsevät tekemään ja piireihin. Tämän kyllä mediatalot ja muutkin kustantajat varsin hyvin tietävät ja käyttävät hyväkseen. Tällainen on pelin henki. Mikähän sen muuttaisi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä Anonyymi, sen muutaa se että sinä ja kymmenet muut tässä kirjoittavat jatkossa nimellään ja nousevat yhdessä sortoa vastaan.
      Nimenomaan yhdessä.

      Poista
  83. Vähän myöhässä oleva kommentti, jossa yritän selittää miksi Otso teki oikein ja miksi sen mollaaminen ei ole järkevää
    https://www.facebook.com/pekkala.pekka/posts/436013586490880

    VastaaPoista
  84. Hei. Tästä keskustelustahan on oikeasti noussut aika hyviä idoita. Kritiikin ja kulttuuriuutisten (esim. kuukausimaksullinen) Longplay on paljon parempi idea kuin esim. Kritiikkiportti. Tai minä ainakin tilaisin. Tilaanhan Hesariakin. Tai voisin tilata.

    VastaaPoista
  85. Markkinatalouden suuruus ja hienous on siinä, että se tunnustaa ja antaa ulkoasun taiteeksi nimetyn ja sen maksetun kritiikin lopulle.

    VastaaPoista
  86. Kantokorven ulostulo on sankarillinen, mutta valitettavasti yksityisenä tekona se on kärpäsen surinaa mediatalojen korvissa (varmistukseksi katso esim. http://www.hs.fi/kulttuuri/P%C3%A4%C3%A4toimittajat+Kulttuurijournalismi+voi+hyvin/a1365392812113?jako=a3dc8ab2d9631da7d48ce26b18498092&ref=tw-share)

    Jos tilanteeseen haluttaisiin oikeasti parannusta, niin kulttuurijournalistien pitäisi toimia kollektiivisesti. Suomeksi: mennä LAKKOON. Teillähän on liittokin, SARV?

    VastaaPoista
  87. Tukea Otsolle Tampereelta!:

    Tekeekö”Fiksu”- Markus Määttänen Apuset ajatuksella oma Apunen paras Apunen?


    Hei! Meillä täällä Tampereella on alkanut ”Aamulehtivapaavyöhykekampanja” Aamulehteä vastaan Hesarin puolesta (me koostumme Hesarin kulttuurisivujen lukijoista ja vakitilaajista-hieman humanistisesti koulutetuista taide- ja kulttuuri sekä ja yliopistohemmoista.

    www.aamulehtivapaavyöhyke.blogspot.com
    facebook/aamulehtivapaavyohyke.fi


    Aamulehti on ollut joskus tärkeä ja merkittävä vaikuttaja Tampereella ja siihen luotettu kuin kiveen tai Raamattuun, mutta ei enää. Syitä on monia. Samoin niitä miehiä, jotka ovat kovuuttaan ja jääräpäisyyttään koko sopan keittäneet, niin että levikki jatkaa laskuaan alaspäin.

    Toimituksellinen taso on laskenut. Toimittajat tekevät huteria juttua ja kirjoittavat samoista asioista samalla tavalla kuin kaikki muutkin, mikä on tehnyt lehdestä kiinnostamattoman. Jutut ovat löperöjä ja näkökulma kapea.

    Vaikuttaa että Aamulehteä johtavat miehet suosivat kaverijournalisimin ja tiedotejournalismin välimaastossa kulkevaa yleismaallista hyvyyden ja viisauden tuholaista: viihdyttämistä.


    Kusipäisyys on levinnyt Aamulehdessä tasaisesti kaikille tasoille. Esimerkiksi nykyisestä kulttuuriosastosta on vaikea uskoa, että sinne on joskus kirjoittanut niinkin korkeatasoinen kirjailija kuin Eeva-Liisa Manner.

    Eikä tamperelainen lukija ole yksin. Myös Suomen kulttuurirahasto, on niin huolissaan heikkotasoisesta kulttuurijournalismista, että perusti kulttuuritoimittajille syksyllä 2013 alkavan erikoiskoulutuksen.

    Aamulehden kulttuuriosastoa johtaa Telanteen hengenheimolainen, öykkäröivä Markus Määttänen, joka haukkuu kovaäänisesti päin naamaa kaikki ne jotka uskaltavat arvostella kulttuurisivuja.

    Tekeekö Määttänen nyt Apuset? Ihan samalla tavalla samanlainen keskinkertainen kirjoittaja ja kulttuuria ymmärtämätön kulttuuritoimittaja Matti Apunen aikoinaan nousi Aamulehden päätoimittajaksi.


    Määttänen on hyvin hankala ja itsekäs paskiainen, joka selittelee, liiaksi itseään puolustellen ja asioita yksinkertaistaen, vaikeat mutkat suoriksi itselleen parhain päin (ihme ettei tarvinnut siihen tällä kertaa selustatukea kovasti ihailemiltaan ja julkisuudessa lobbaamiltaan oman sukupolvensa ikoneiksi nostamiltaan Rosa Meriläiseltä tai Ville Hytöseltä).

    Kukaan ei ole tullut kyseenlaistaneeksi tässä keskustelussa Alman aluemedian kulttuurisvuja, jotka ovat täynnä huvittavaa ja ala-arvoista jutustelua, hömppää,ja viihdettä ylistäviä mainosmaisia puffeja, ihan kuten Markus Määttäsen linjaus on ollutkin.

    Kun minä kerroin tästä huomiostani hänelle, hän haukkui minut kovin ja karkein sanoin piuhelmiessa, minkä varmuuden vuoksi äänitin. Haukkuminen ei ollut mitään kevyttä kamaa, vaan sitä ittenäs mistä Mättänenkin on tehty ja tunnetaan: täyttä paskaa.

    Lähetin samantien Määttäsen esimiehille sähköpostiviestin, missä kerroin Määttäsen terveiset kulttuurimaailmalle.

    Joku Almamedian herroista oli sen verran tolkuissaan, että piti Määttäselle palautepalverin ja niin seuraavan aamuna jo ennen kello yhdeksää sähköpostiviestissäni oli Määttäsen tekohurskas anteeksipyyntö, missä hän sanoi ettei hänen olisi pitänyt aiheuttaa minulle muka pahaa mieltä haukkumalla minut lyttyyn.

    Määttäsen tekstejä on kiusallista lukea. Ne ovat selitteleviä, alleviivaavia, ohi asioiden katsovia, näköalattomia ja harmaanikäviä, ihan kuten hänen johtamansa Alman aluemedian kulttuuritoimituksenkin toivottomat räpellykset.

    www.haraldbirgerolausen.blogspot.com
    Otson vanha kamu Ervastin "maailmani yliopistot" divaripiiristä Kalliosta


    VastaaPoista
  88. Kutsutaan taiteilijan ja yleisön välissä olevaa monialaista toimintaa kauniimmin, vaikka eihän se asiaa muuta. Kutsutaan tätä loisimista vaikkapa "mahdollistamiseksi". Niin kauan kuin "mahdollistaja" toimii eettisesti eikä ime taiteilijan tai yleisön verta yli oman kohtuullisen tarpeensa, kaikki voittavat.

    Mutta joku imee nyt liikaa, koska loisia on alkanut tippua ja ne taistelevat verissä päin keskenään. Myös taiteilija, tuo veren alkulähde, on yhä heikkona eikä jaksa nousta taistoon, ei "mahdollistajien" puolesta, kun ei vuosiin edes omasta puolestaan.

    Kyseessä on klassinen Hajoita ja hallitse - case. Tätä on kaiketi joskus kutsuttu myös riistoksi? Kuka nyt riistää ja ketä?

    Otso Kantokorpi on toistuvasti muistuttanut yleisöä taiteilijain asemasta. Hyvä. Nyt hän muistuttaa yleisöä myös kohtuuseen (tosin ei vielä edes keskiverto-taiteilijoiden riistoon) pakotettujen "mahdollistajien" asemasta. Hyvä sekin.

    Mutta muistattehan toki: kaiken "mahdollistamisen" alkulähde on taiteilija. Mutta ei taiteilijalle makseta, ei mitään, vaan palkattomuuden päälle TAITEILIJA VIELÄ MAKSAA KULUTKIN ITSE - todella monille eri tahoille. Taiteilija ahkeroi ilmaiseksi, tekee alkutyön, on lähde, on ilmaista raaka-ainetta kaikelle sille touhuilulle, josta muut saavat jopa säännöllistä kuukausipalkkaa - kuten vaikkapa sanamalehtien omistajat, kulttuuritoimitusten esimiehet, kehystysliikkeet tai taiteen keskustoimikunnan lounaskahvilan tiskaaja.

    Kapitalisti ampuu omaan nilkkaansa kehottamalla taiteilijoita ja Otso Kantokorpea kilpailuttamaan itsensä tai hankkimaan muita töitä, jos eivät työt (teokset tai kirjoitukset) mene kaupaksi, koska koko kapitalistinen prosessihan perustuu tähän kulttuuriseen touhuiluun. Eettisyyden puute taas johtuu yleisön yleisestä tietämättömyydestä: ei ole yleistä tietoa, että taiteilija maksaa 3000 euron galleriavuokria, tai että kuuluisa taidekriitikko saa 100 euron kuukausitulot. Siispä lisää alastomuutta, kiitos Otso.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. http://howlround.com/critics%E2%80%99-love-for-sale-why-journalism%E2%80%99s-demise-is-bad-for-theater

      Poista
  89. Näin sanomalehdet tapetaan tuottamattomina, kuka viitsii maksaa jutuista, jotka on aiemmin jo luettu ja kuultu.

    VastaaPoista
  90. Kiirettä Otsolla vanhalla kouluaikaisella kaverilla pitää ainakin, koska emme ole törmänneet toisiimme 50 vuoteen, ei edes Hki kirjamessuilla monena vuotena ollessamme. No hyvä, että pitää kiirettä. Muista kerätä omaisuutta, saa valtio sitten sitä verottaa ja jakaa "laiskoille", näin toimii kunnon kansalainen.

    VastaaPoista
  91. Hei kaikki, olen Taru Porista, Suomea ja haluan vain sanoa kiitollisen kiitoksen Dante Paola -osuuskunnan avulle vilpittömyydestä, avoimuudesta, läpinäkyvyydestä, totuudenmukaisuudesta, rakkaudesta ja tuesta lainavarojen saamisen aikana ja sen jälkeen. Olen ollut paljon läpi näiden huijareiden käsissä, ja aika ei salli minun sanoa kaikkea mitä kävin läpi vuonna 2018 verkossa vieraana tai saada lainavaroja kotiin saamiseksi täällä Suomessa, mutta Jumala vastasi rukoukset tuen ja rakkauden kautta herralta Dante Paolalta, joka omaksui minut ja ymmärsi kanssani alkuperäisestä epäilystäni ja epäkohteliaisuudestani huolimatta ja hänen hyvällä sydämellään ja rakkaudellaan olen nyt kodinomistaja hänen 2%: n korkolainavarojensa kautta ja olen luvannut levitä uutisia ja kertoa myös maailmalle, että siellä on edelleen aitoja ja harvoja hyviä online-lainayrityksiä, jotka voivat auttaa ja elvyttää myös kuivaa luuta, kuten olin vuonna 2018. Älä jätä kuuntelematta ja lukemassa tätä todistusta, koska tämä on todellinen elämää muuttava kokemus, ja jokaisen, joka tarvitsee tällaista kääntymistä, ei pitäisi epäröida tai epäillä sitä, koska olen todistanut ja vannon taivaan Jumalalle, että tämä tarina on todellinen ja myös tarina kokemuksestani heidän kanssaan. Katso heidät heidän sähköpostistaan, jos tarvitset rahoitusta! sähköposti: Dantecooperativehelp@hotmail.com, tai Voit ottaa yhteyttä häneen sähköpostitse: dantecooperativehelp@hotmail.com, jos haluat pikaviestin tai whatsapp / +35677926593

    Kiitos
    TARU

    VastaaPoista

  92. Hei,

    Tarvitsetko laillisen 2%: n lainakoron ?, Aanna Loan Finance tarjoaa lainoja yksityishenkilöille ja organisaatioille Laina, Lainojamme ovat hyvin vakuutettuja ja maksimivakuus on ensisijainen tavoite, tarjoamme käytettävissä olevia lainoja.

    * Henkilökohtaiset lainat (suojatut ja vakuudettomat)
    * Yrityslainat (suojatut ja vakuudettomat)
    * Yhdistelmälaina
    * Konsolidointilaina ja paljon muuta:

    Jos olet kiinnostunut, ota meihin yhteyttä vastaanottamalla tämä sähköpostiviesti, jotta kauppa voi jatkua, voit ottaa yhteyttä sähköpostitse: annaloanfinance @ gmail.com, pikakeskusteluun tai whatsappiin / +35677926593

    Parhain terveisin,
    Anna Figo,
    Soita / Whatsaap +35677926593
    C.E.O / pääkonsultti.
    Anna lainarahoitus
    annaloanfinance@gmail.com

    VastaaPoista