lauantai 22. lokakuuta 2011

Guggenheim, osa n: Toteutumattomien Guggenheimien arkisto

Kokoilin lauantai-iltapäivän ratoksi hieman tietoja Guggenheimin säätiön toteutumattomista hankkeista – vähän niin kuin taustaksi Helsingin kaupunginvaltuuston päättäjille, joille kaikille aion myös tämän listan lähettää, jotta he tajuaisivat paremmin yhteistyökumppaninsa museonperustamishistoriaa:

Guggenheim Museum in Lower Manhattan (New York, Yhdysvallat)
– Vuonna 2000 Guggenheim ilmoitti suunnitelmistaan rakentaa New Yorkiin toisenkin Guggenheimin. 40–45 kerroksisen "pilvimäisen" rakennuksen luonnosteli Frank Gehry, ja rahoituksen piti tulla yksityislähteistä. 950 miljoonan dollarin jättiprojekti peruttiin kuitenkin taloudellisen tilanteen vuoksi vuonna 2002.
Free Republic 31.12.2002

Guggenheim Hermitage Las Vegas (Yhdysvallat) 
– Guggenheim ja Eremitaasi perustivat Las Vegasin hotelli Venetianiin kuuluisalle Stripille museon vuonna 2001. Museo sulki jo kerran ovensa järjestettyään vain yhden näyttely (The Art of the Motorcycle). Sitten se suljettiin rahoituksen ja kävijöiden puutteessa. Yhteistyö Eremitaasin kanssa käynnisti kuitenkin museon uudestaan, mutta ilmeisesti kävijöitä ei riittänyt, eikä museon näyttelypolitiikkakaan tuntunut miellyttävän paikallisia tahoja, joten museo suljettiin lopullisesti vuonna 2008 kymmenen näyttelyn jälkeen. Tilat oli hotellin sisälle suunnitellut maineikas hollantilainen arkkitehti Rem Koolhaas:



Guggenheim Rio de Janeiro (Brasilia)
Rio de Janeiron pormestari César Maia sopi Guggenheimin kanssa vuonna 2003 kaupungin maksavan 130 miljoonan dollarin museon ja 30 miljoonan lisenssimaksun. Rio de Janeiron hanke joutui vastatuuleen lukuisten protestien myötä jo vuonna 2003, jolloin pormestarin lupaukset tuomittiin oikeudessa perutuiksi lainvastaisina.
Maineikas ranskalainen arkkitehti Jean Nouvel oli jo ehtinyt suunnitella rakennuksen:


Guggenheim Guadalajara (Meksiko)
– Kahden miljoonan dollarin hankekartoitus tehtiin 2004 (maksajana Guadalajara Capital Cultural Consortium), kaupunki lahjoitti 2,8 hehtaarin tontin, museon piti valmistua 2011, hanke peruttiin 2009. Guggenheimin mukaan se halusi keskittyä Abu Dhabiin, pääsyy oli rahoituksen puute (rakennus olisi maksanut arviolta 170 miljoona ja Guggenheimin lisenssi 20 miljoona, kaikkineen perustamiskulut arvioitiin yli 300 miljoonaksi), jota ei yksityisenkään rahan avulla löytynyt tarpeeksi.
Meksikolainen, kansainvälisestikin maineikas arkkitehti Enrique Norten suunnitteli korkean tornin sisältävän veistoksellisen rakennuksen:


Guggenheim Bucharest (Romania)
– Mystinen hanke, josta on vaikea löytää netistä tietoja (Guggenheimin kotisivuilla ei ole mitään mainintaa), ainakin unkarilainen TriGranit -niminen grynderiyhtiö kävi neuvotteluja Guggenheimin kanssa vuonna 2006, museon piti joidenkin tietojen mukaan valmistua 2010, joissain tiedoissa se oli jo rakenteilla. Ilmeisen haudattu ajatus.
Romanian kunniakonsulaatti Bostonissa
Guggenheim Hermitage Vilnius (Liettua)
Yhteishanke Eremitaasin kanssa (vrt. Las Vegas). Hankekartoituksen rahojen (810 000 litiä) suuntaamisessa oli epäselvyyksiä ja riitoja. Kansainvälisesti arvostettu arkkitehti Zaha Hadid voitti arkkitehtuurikilpailun vuonna 2008, museon piti valmistua 2011 ja myöhemmin ilmoitettiin 2013. Liettuan hallitus hyväksyi rakennussuunnitelman ja lupasi 10–15 % arvioidusta 117 miljoonan dollarista rakennuksesta. Sijaintipaikasta käytiin kiistoja. Hanke ilmoitettiin lopetetuksi vasta helmikuussa 2011 Helsingin tultua tilalle. Varsinaiset syyt hankkeen peruuntumiseen eivät selviä, eivät edes museon kotisivuilta.



Guggenheim Urdaibai (Espanja)
– Neljänkymmenen kilometrin päässä Bilbaosta olisi Bilbaon Guggenheimin haaraosasto, mutta ei pelkkä lisätila vaan erillinen museo. Hankekartoitus tehtiin 2009, sen jälkeen ei Guggenheimin kotisivulla mitään lisätietoja. Hanke on kokenut vastatuulta baskikulttuurin ja luonnon suojelijoiden puolelta.
Gara 29.3.2010
Guggenheim Tokyo (Japani)
– Väliaikaiseksi pop up -museoksi suunniteltu kymmenvuotinen hanke, johon Zaha Hadid teki vuonna 2002 suunnitelmat. Museo ei kuitenkaan toteutunut, koska yksityinen sponsori vetikin yllättäen rahansa pois:


Lee Rosenbaum Art Journalin blogissaan 6.6.2006
arcspace.com 18.3.2002

Guggenheim Taichung (Taiwan)
– 2005 aloitettu 400 miljoonan dollarin projekti kaatui Taiwanilaiseen poliittiseen vastustukseen ja rahan puutteeseen, mutta yksi osasyy oli todennäköisesti se, että yksi Guggenheimin suurimmista sponsorista, Peter B. Lewis – joka oli lahjoittanut uransa aikana säätiölle 77 miljoonaa dollaria, neljä kertaa enemmän kuin kukaan yksityinen hallituksen jäsen –, kyllästyi museonjohtaja Thomas Krensin maailmanvalloitusprojekteihin ja erosi hallituksesta, koska hän olisi halunnut satsata Guggenheimin kotimaiseen toimintaan.
Zaha Hadid oli jo voittanut arkkitehtuurikilpailun:


Taipei Times 4.10.2003
Taipei Times 13.8.2004
The New York Times 20.1.2005 

Guggenheim Hong Kong (Kiina)
– Yhteishankkeessa piti olla myös mukana New Yorkin modernin taiteen museo (MoMa). Hanke peruuntui vuonna 2006 gryndereiden vetäydyttyä. Hankkeella oli myös poliittista vastustusta. Tässä yksi sitaatti: ”The process is being carried out in a predictably non- transparent manner. Hong Kong plans to entrust the 40-hectare cultural complex to a single developer. It would be another example of the kind of collusion between tycoons and the government that damages this economy's competitiveness.”
The New York Observer
Bloomberg 15.3.2005

Guggenheim Abu Dhabi (Yhdistyneet arabiemiirikunnat)
– Ainoa toteutukseen asti – miltei – yltänyt näistä hankkeista on vuonna 2006 sovittu Abu Dhabin Guggenheim, jonka pitäisi valmistua ensi vuonna. Rakennustöitä on varjostanut monien (135) kansainvälisten taiteilijoiden boikotti, jolla on vastustettu muun muassa rakennustöissä käytettyjen alihankkijoitten nykyään niin tuttua politiikkaa: huonoja työolosuhteita ja ala-arvoisia palkkoja. Rakennus on Bilbaosta tutun Frank Gehryn käsialaa:

ja näitä linkkejä piisaisi vielä loputtomiin. Lyökää vain Googleen ”Guggenheim” ”Abu Dhabi” ja ”boycott”.


***

Tässä siis listattuna Guggenheimin koko 2000-luvun ajan voimakkaasti rapistuneen brändin ja heikenneen kansainvälisen luottamuksen syitä. Tämän huippubrändin kanssa Janne Gallen-Kallela-Sirén ja Jussi Pajunen ovat vääntäneet kauppaa, ja sille me annoimme noin vain kaksi miljoona euroa päästäksemme tälle listalle mukaan. Guggenheimin säätiön nykyinen johtaja Richard Armstrong jatkaa todellisuudessa täysin samaa linjaa kuin säätiötä 20 vuotta johtanut Thomas Krens, joka ilmoitti heti aloittaessaan aikovansa rakentaa Guggenheimista bisnesmäisen maailmanbrändin. Tällainen franchise-tyyppinen toiminta on aiheuttanut Guggenheimille jo vuosia sitten pilkkanimen McGuggenheim. Ei sitä Suomessa ole keksitty. Tässä esimerkiksi linkki The Guardianiin 27.1.2001.

24 kommenttia:

  1. Hyvä artikkeli. Luettelo vahvistaa ainakin sen, että suunnittelu on ollut perusteellista ja voi vain toivoa että Helsingin soveltuvuustutkimuksessa tehdään yhtä jämäkkää työtä. Tästä päästään keskustelemaan tammikuussa. En ole vakuuttunut Guggenheimin rapistuneesta brändistä tai heikenneestä kansainvälisestä luottamuksesta. Guggenheim ei ole maailman paras museo, mutta kyllin hyvä, jotta sen kanssa voi yhteistyötä tehdä.

    VastaaPoista
  2. http://www.hca.eu/index.php?option=com_content&task=view&id=39&Itemid=63&lang=fi

    VastaaPoista
  3. Millähän sinutkin, Heikki, vakuuttaisi? Eivätkö jäljet yhtään pelota?

    VastaaPoista
  4. Uskomınen saa aikaan taıteen, uskomınen eı saa aıkaan totuutta. se vaın vastaanottaa sen. Kiitos.
    Pentti Otto Koskinen
    Aksaray Turkki

    VastaaPoista
  5. Jäljet pelottaisi, jos Guggenheim olisi lähtenyt mukaan hankkeisiin joiden rahoitus on epäselvä, tai joiden toteutuminen arvioidaan huonoksi. Eikö tinkimättömyys olekaan hyve?

    VastaaPoista
  6. No, joulukuussa sitten nähdään säätiön päätös. Ainoa juttu joka minua ketuttaa, että museo sitoutuu joka vuosi ostamaan taidetta vähintään 10 miljoonalla eurolla ja sekinon puoliksi veronmaksajien hoidettava, se toinen puolisko tulee lippumyynti tuloista.

    VastaaPoista
  7. Guggenheim-keskustelu näyttää mytologisoituvan. Anonyymin käyttäjän edellinen tietohan on perätön, mitään tällaista sopimusta ei ole, eikä sellainen ehdotuskaan ole osunut silmiini. Jotkut vaan jaksaa ja viitsii... Ilmeisesti disinformaation välittäjien tavoitteena on pakottaa ihmiset ottamaan kantaa joko asian puolesta tai vastaan ennen kuin mitään ehdotusta on esitetty. Itse en tällaiseen lankaan halua mennä, vaan haluan kuulla ja lukea ensin työn tulokset.

    VastaaPoista
  8. voi voi kulttuurinavigaattori, taisin minä olla oikeassa sen 10 miljoonan suhteen. Lueppas tämä artikkeli niin ymmärrätpä paremmin lisenssimaksut(20-30milj) ja taiteen osto kulut (10milj.) www.taloussanomat.fi/palvelut/2011/01/29/helsinki-avasi-piikin-guggenheimille/20111393/12

    VastaaPoista
  9. Hannu Sokala, Taloussanomat: "New York Timesin mukaan uudet museot sitoutuvat myös ostamaan joka vuosi taidetta tietyllä summalla (esimerkiksi Bilbaossa 10 miljoonalla dollarilla)..." Kymmenen miljoonaa on esimerkki Bilbaon taidemuseon sopimuksesta ja viittaa siihen. Helsingin suunnitelmista ei ole tehty päätöksiä. Guggenheim-hankkeen soveltuvuustutkimuksen teko on kesken ja se julkaistaan joulukuussa. Sen jälkeen alkanee keskustelu Guggenheim-hankkeesta ja asia päätään kaupunginvaltuustossa asianmukaisessa järjestyksessä. Asian mytologisoitumisesta kertoo sekin, että pari viikkoa sitten asiasta koskevassa keskustelutilaisuudessa joku tiesi kertoa Helsinkiin tulevan Guggenheim-museon koon, vaikka sellaista ei ole esitetty. Eli ennakkoluuloja ja väärinkäsityksiä piisaa.

    VastaaPoista
  10. Mielenkiintoisen tekstin lukeminen mahdotonta: ohut kirjasintyyppi negana mustalla pohjalla.

    VastaaPoista
  11. Voi jumalauta,tätäkö nyt enää tästä kurjuudesta kultturipierut puuttuu.

    VastaaPoista
  12. Lisättäköön listaan, että Guggenheim Abu Dhabi on nyt jäissä:
    http://www.telegraph.co.uk/culture/art/art-news/8859657/Guggenheim-Abu-Dhabi-on-hold.html

    En kertakaikkiaan ymmärrä, miten tällainen hanke voisi olla kannattava tai edes mahdollinen Suomelle ja Helsingille. Guggenheimille business case on tietysti houkutteleva: jonkun maan veronmaksajat kantavat riskin, he saavat taatun lisenssituoton. Kukapas ei sellaiseen lähtisi mukaan. Ja vaikka pääsisi vain selvitysvaiheeseen, niin saapahan ainakin matkailla hiukan, syödä muutamassa hyvässä ravintolassa ja pitää juhlapuheita innostuneille yleisöille.

    VastaaPoista
  13. Melko turhaa näitä "epäonnistuneita" rakennusyrityksiä täällä levitellä, mitä yrität todistaa?

    Jokaisella maailmanlaajuisella franchise on "epäonnistuneita" yrityksiä yhtälailla.

    Ei se yrityksen mainetta huononna jos jollain kaupungilla ei ole varaa maksaakaan?!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maailmanlaajuisilla franchise -hankkeilla on useita epäonnistuneita ja vielä useampia onnistuneita hankkeita. Siinä ero McDonaldsin ja Guuggenheim hankkeen välillä.

      Guggenheimilla ei näitä onnistumisia Bilbaon jälleen ole ollut.

      Helsingin kannattaa rakentaa omaa menestyvää brandiään sen sijaan että tuhlaa rahaa museonjohtajien ja häntyreiden itkuiseen urakehitykseen.

      Taidemaailmassa, siis siinä missä taidetta tehdään ja asiat tapahtuvat, Guggenheim on ollut vitsi jo vuosikaudet, eikä aiheesta olisi edes keskuteltu muualla kuin täällä "suomalaisten menestystarinoiden" ihmemaassa. Muistakaa ne nolot julisteeet lentoaseman odotustiloissa.

      Miksi maksaa muualle kun täällä tehdään maailmanlaajuisesti tunnustettua, korkealuokkaista tuotetta. Miksi Helsinkiläisten veronmaksajien pitäisi kustantaa kuihtuvan firman korinoita?

      Possut keskittyköön niihin asfaltti-, sosiaali- ja rakennushommiin ja niiden kautta veronmaksajilta kavallettaviin varoihin.

      Toisaalta, tilasihan nykyinen hallitus hallitusohjelmansa Amerikkalaiselta konsulttifirmalta, niin miksei myös kulttuuria ja taidetta ulkoistettaisi 1970 -luvun taistolaishengessä ulkopuolelle sille, joka lupaa parhaat etenemismahdollisuudet.

      Poista
  14. Negatekstiä antikvatyypillä mustalla pohjalla vaikea lukea.

    VastaaPoista
  15. @Viva La G

    Edes Emeritaasi-epäonnistumiset eivät herätä G-uskovaista? Hoh-hoijaa.

    VastaaPoista
  16. Jos Guggenheim-museo aloittaa Helsingissä, voisiko sinne ajatella perustettavan esim. yhteispohjoismainen Ite-taiteen osasto ja luodaan siitä sitten oma "brandi".

    VastaaPoista
  17. hah hah, Abu Dhabin Gugge alkaa muistuttaa erästä ranskalais-saksalais-suomalaista ydinvoimalaprojektia!

    VastaaPoista
  18. "Melko turhaa näitä "epäonnistuneita" rakennusyrityksiä täällä levitellä, mitä yrität todistaa?"

    Luultavasti hankkeet kaatuvat siksi, että joku osaa kuitenkin laskea kokonaisuudelle businesscasen ja toteaa, että miljoonakaupungistakaan ei löydy riittävästi maksavia kävijöitä jolla tuo Gumpleksi oikeasti tulisi kannattamaan ja sillä olisi riittävän lyhyt takaisinmaksuaika (5-7 vuotta), joka investoinneille yleensä asetetaan.
    500 000 kävijällä lipun tulisi oikeasti olla n. 35-40 egeä (Kiasma ja Ateneum lippu on 10 e), jotta vuosikulut edes katetaan ja laskelmassahan on jo laskettu että lipputuloilla katetaan vain puolet vuosikuluista. Tämän lisäksi pitäisi noiden kävijöiden jättää toinen mokoma suoraan verotuloina suoraan Helsingin verohermoon, että lainakulut saadaan katettua. Eli kävijän pitäisi Helsinki visiitillä jättää tuollaiset 250-300 erkkiä joka nyt vielä on jopa kohtuullinen summa. Helsingissä käy n. 1.8-2 miljoonaa vapaa-ajan matkailijaa vuodessa joista joka neljäs pitäisi saada luurattua Gumpleksiin. Aika kova konversiorate tarvitaan tuohon. Matkailijamäärät kokonaisuudessaa tuskin nousevat G-pisteen syntymisen takia kuitenkaan yli vittä prosenttia.
    Helsingin tulisi siis varautua n. 200 MEuron investointiin ja siitä koituviin lainakuluihin nykyisten 1.3 miljardin päälle. Viime vuonna Helsinki otti 281 MEuroa lisälainaa kattaakseen kaupungin rahoitusvajeen. Kaupungin talousarviossa ollaan aika varovaisia lainojen suhteen ja jopa todetaan sen olevan riskihommaa lähitulevaisuudessa:
    "Epävarmojen suhdannenäkymien valossa myös lainanoton riskit kasvavat. Lainarahaa ei välttämättä ole saatavilla ja epävarmuus heijastuu rahan hintaan. Ilman näitäkin uhkia kuntien kasvava lainakanta lisää vuosittaisia lainanhoitokuluja, jotka taas osaltaan vähentävät palvelutuotantoon suunnattavia määrärahoja"

    Helsingin kannattaa kyllä aika tarkkaan harkita, mihin sitoutuu velkarahalla.

    VastaaPoista
  19. Helsinki kantakoon vastuun tästä hankkeesta.
    Sehän itse kerää ne miljoonien tuototkin!!

    VastaaPoista
  20. Hesarissa luki tänään, että osa tämän blogikirjoituksen "faktoista" kumottiin jo vuosi sitten Guggenheimin toimesta..

    VastaaPoista
  21. Hieman on kyseenalaista tuo "kumoaminen". Vesa Sirén oli ottanut New Yorkista asioista joitain guggenheimilaisia tulkintoja, mutta varsinaisia virheitä hän ei kyllä kuurikaan osoittanut. Klikatkaa kommenttieni alla olevia linkkejä ja päätelkää itse.

    VastaaPoista