Ylen (Huvudstadsregionen) Christoffer Gröhn soitti tehdessään juttua Helsingin taidemuseon johtokunnan roolista kaupungin taidepolittisessa päätöksenteossa. Tästä linkistä voitte lukea Wallgrenin varsin kannatettavat huolenaiheen ilmaisut asiasta. Moring ja minä lähinnä peesattiin.
Näin minä:
"Direktionens vice ordförande Otso Kantokorpi (VF) anser också att direktionen borde ha sagt sitt om de båda projekten.
– Amos Andersons nya konstmuseum är inget problem för mig, där har inte skett någon dold tjänstemannaberedning, vilket däremot har skett gällande Guggenheim. Direktionen borde ha informerats bättre, nu har vi istället fått läsa om Guggenheim i tidningarna. Det finns ett klart strukturfel.
Kantokorpi tror att tjänstemännen inte vill ta med direktionen eftersom det försvårar beslutsgången."
Myös sivitys- ja henkilöstötoimen apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljasta haastateltiin. Hän sanoi muun muassa: "Amos Andersons nya konstmuseum och Guggenheimmuseet har inte behandlats i direktionen eftersom det i det här skedet bara har varit fråga om tomtreserveringar."
Tämähän ei pidä lainkaan paikkaansa. Tontinvaraus meni toki sääntöjen mukaan lautakunnan ja hallituksen kautta, mutta vuodesta 2011 jatkuneessa G-prosessissa on ollut koko ajan kyse paljosta muustakin – ja nimen omaan kaupungin kuvataidepoltiikasta – kuin pelkästä tontinvarauksesta, ja New Yorkin ja Helsingin välistä vipinää on ollut runsaasti. Kaupungin johdossa on ainakin kaksi korkean tason virkamiestä, jotka haluavat Guggenheimin ilmeisen kuumeisesti – Jussi Pajunen ja Ritva Viljanen. Heillä ei tunnu olevan suurtakaan halua keskustella asiasta ilmeisesti kumileimasimeksi tulkitsemansa johtokunnan kanssa.
Ongelma täsä kumileimasisessa on se, että tehtävänmääritys kuuluu hyvin selkeästi, täysin yksiselitteisesti näin:
"Johtosäännön mukaisesti Helsingin taidemuseon johtokunta ja sen alainen Helsingin taidemuseo vastaavat kaupungin kuvataidepolitiikasta ja taidemuseotoiminnasta sekä muista niille määrätyistä tehtävistä hyväksyttyjen tavoitteiden mukaisesti."
Jostain kumman syystä Viljanen tulkitsee asian tehtävänantoa suppeammin: "Förordningen hänvisar till stadens konstmuseums konstpolitik." Viljasen tulkinta on käsitykseni mukaan täysin virheellinen: ei johtosäännössä sanota "stadens konstmuseums konstpolitik" vaan "stadens bildkonstpolitik".
Ja jostain vielä paljon kummemmasta syystä Kokoomuksen mandaatilla istuva Jussi Salonranta peesaa Viljasta:
"Direktionsmedlem Jussi Salonranta (Saml) anser däremot att projekten inte hör till direktionens ansvarsområde.
– Jag ser det inte som problematiskt att projekten inte har behandlats i direktionen. Jag har också fått all information jag behöver, konstaterar Salonranta."
Onhan se tietenkin jollain tavoin sympaattista, että on olemassa sellaisiakin harvinaisia kokoomuspoliittikkoja, jotka eivät halua ottaa vastaan heille tarjottua valtaa, mutta samalla se on perin juurin kummallista. [Tällaista asennetta korkeisiin virkamiehiin nimitetään kai nykyään "herkällä korvalla kuuntelemiseksi". Minulla ei ole sellaisia korvia, kun kyse on kunnallisen demokratian päätöksentekoprosesseista ja niiden läpinäkyvyydestä. Toisaalta: enhän minä olekaan varsinainen poliitikko.]
Onneksi ainakin Wallgren, Moring ja Valentina Ahlavuo (PS) haluavat lisäkseni kantaa vastuuta johtosäännön mukaisesti – kantaa siis vastuuta Helsingin kuvataidepolitiikasta, jota Guggenheim-hanke mitä suurimmassa määrin on.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti