Helsingin taidemuseon johtokunta 15: Kluuvin gallerian kohtalo, osa 7. eli viimeinen osa eli R.I.P.

Nyt Kluuvin galleria on sitten haudattu. Museon johtokunta teki tänään päätöksen. Äänestys ja sitä edeltänyt keskustelu oli aika monimutkainen asia, mutta alla tiivistelmä, jotta faktat ja nimet jäisivät aikakirjoihin:
Museon esitys Kluuvin gallerian siirtämisestä Tennispalatsiin syksystä 2015 alkaen tästä linkistä.
Minä tein vastaehdotuksen, joka kuului osapuilleen näin [en nyt muista ihan tarkkaa sanamuotoa]: "Esitän, että Kluuvin gallerian toiminta, konsepti ja sijainti säilytetään ennallaan ja sen toimintaa päinvastoin tehostetaan, jotta sen täysi potentiaali saataisiin vuosien jälkeen koetteelle."
Sitten puheenjohtaja Thomas Wallgren teki oman vastaehdotuksensa, jonka sisältö selviää tästä linkistä Wallgrenin blogista [pieniä säätöjä oli tehty kokouksen esitykseen].  
Minä en voinut hyväksyä Wallgrenin ajatusta, jonka mukaan museo jatkaisi tilan vuokraamista, mutta etsisi yhteistyökumppanin, ikään kuin alivuokralaisen: "Taidemuseon etsii taiteen alalta yhteistyökumppania tai yhteistyökumppaneita, jotka ovat valmiita ylläpitämään galleriatoimintaa tai muuta vastaavaa toimintaa Kluuvin gallerian nykyisissä tiloissa ja ottamaan vastuun toiminnan aiheuttamista kustannuksista." 
Minulla ei ole uskoa tällaiseen järjestelyyn, enkä usko että se olisi koskaan edes voinut olla toteutettavissa, ja katsoin myös, että Kluuvin gallerian ainutlaatuisessa konseptissa museon mukanaolo on ollut oleellista.
Äänestysääntöjen mukaan Walllgrenin ja minun esitykset pantiin ensin vastakkain, ja minun ehdotukseni voitti äänin 6–3. En nyt edes muista kuka mitenkin äänesti.
Sitten minun esitykseni pantiin vastakkain museon esityksen kanssa, ja äänestys meni 5–3 minun esitystäni vastaan. Wallgren äänesti tyhjää. Museon esityksen puolesta äänestivät seuraavat johtokunnan jäsenet: kolme kokkaria – Jussi Salonranta, Sirpa Kivilaakso ja Elisa Koposen varajäsen Marko Lipponen –, persu Valentina Ahlavuo ja vihreistä Pauli Waroman varajäsen Teemu Korpijärvi. Kluuvin gallerian säilyttämisen puolesta äänestivät lisäkseni demareiden Kimmo Sarje ja vihreiden Kirsikka Moring. Itse asiassa olin ennen äänestystä vielä aika luottavainen: olin varma, että Wallgren äänestää tiukan paikan tullen gallerian säilyttämisen puolesta, ja samoin pääsin kuukausi sitten – jolloin museon esitys pöydättiin – siihen käsitykseen, että Ahlavuokin olisi sen säilyttämisen puolesta. Näin olisimme voittaneet äänin 5–4.
Tällaista on demokratia.
Voi tietenkin olla, että toisin taktikoituna tilanne olisi voinut olla monimutkaisempi: Wallgrenin esitys olisi voinut pärjätä paremmin kuin minun esitykseni. En kuitenkaan pidä pelien pelaamisesta, enkä kokenut Wallgrenin esitystä realistisena. Joten näin mentiin ja näin tapahtui.
Olen surullinen ja häpeissäni siitä, että olen mukana johtokunnassa, joka lopetti Kluuvin gallerian vuodesta 1968 alkaneen historian. Mielestäni kyse on nimenomaan lopettamisesta, ja pidän pelkkänä haudan häpäisynä museonjohtaja Maija Tanninen-Mattilan ajatusta, että galleria voisi jatkaa jopa samalla nimellä Tennarin sisällä. Siitä tulee vain museon studio, ja yli 40 vuotta rakentunut brändi – jota Tanninen-Mattilakin piti puheenvuorossaan ainutlaatuisena jopa kansainvälisesti – hiipuu hiljaa pois.