Olen nuorena opiskellut arabian kieltä ja islamilaista kulttuuria Helsingin yliopistossa, ja muun muassa siksi yritän ainakin jonkin verran seurata islamilaista maailmaa. Väliin luulen ymmärtäväni siitä aika paljon, väliin kuitenkin epäilen.
Baarikeskusteluissa huomaan kuitenkin usein puolustavani islamia populistisia asenteita tai suoranaisia vihapuheita vastaan.
Väliin itseänikin naurattaa islamin absurdius. Niin kuin nytkin, kun luin The Guardiania [ehkä tärkein ulkomaanlehteni]. Tässä linkki viime maanantain uutiseen siitä, miten eräs saudiarabialainen uskonoppinut on tuominnut lumiukot islamin vastaisina.
Guardianin uutisointi oli kuitenkin aika heikkoa. Lehdessä mainittiin, että lausunnon on antanut "a prominent Saudi Arabian cleric" eräällä uskonnollisella sivustolla. Uutinen ei kuitenkaan täsmennä sitä, millä tavalla Sheikh Mohammed Saleh al-Munajjid on "prominent" eikä kerro myöskään sivuston luonteesta mitään tarkempaa, ei edes nimeä. No, sitten piti kuluttaa aikaa googletteluun, ja Wikipediasta kävi ilmi esimerkiksi se, että Saudi Arabia on kieltänyt ko. sheikin uskonnollisen auktoriteetin ja hänen sivustonsa, koska hän antaa yksityisiä ja riippumattomia fatwoja. Saudeissa virallisia fatwoja saa antaa vain 21-jäseninen Vanhempien oppineiden neuvosto.
Enempää en asiaan kuitenkaan aio paneutua. Uutinen ei löysyydessään ollut sen paremmin journalismin kuin kulttuurien välisen yhteisymmärryksen edistämisenkään kannalta kovinkaan kelpo. Huonosti taustoitettuna se edisti vain vihapuheiden leviämistä.
Toisaalta Saudi-Arabian sananvapaus olisi toki tärkeä journalistinen aihe. Toimittajat ilman rajoja -järjestön mukaan maa on sananvapauslistalla (Press Freedom Index) sijalla 164, siis miltei pohjalla.
Ja eiköhän heti perään tullut vastaan uutinen siitä, että persujen nuorisolehti Rahvas on julkistanut pilapiirroskilpailun sananvapauden puolesta. Aiheena on tietysti islam.
Tavattoman vastenmielinen uutinen. Näin persujen nuoret yrittävät siis populistisesti ratsastaa sananvapauden varjolla tuotettavalla vihapuheella. Charlie Hebdon uhrit olisivat kyllä satiirin keinoin osanneet laittaa tällaisenkin kaksinaamaisen irvokkuuden paikalleen. Satiirilla on paikkansa ja osaajansa. Jokamiehenlajina sen on liian helppo muuttua silkaksi vihaksi. Poliittisen propagandan välineenä se voi tuottaa jopa farssin.
Ehkä kaikkien kannattaisi tänään katsoa tv:stä Pressiklubia, jossa keskustellaan juuri näistä aiheista. Paikalla on muiden muassa Abdirahim "Husu" Hussein, jonka kanssa olin taannoin radiossa. Husu on kuin kävelevä itseironia ja onnistuu samaan aikaan olemaan sekä muslimi että kepulainen. Hyvä tyyppi.
PPS. Oli Pressiklubissa aika lattea keskustelu, ja Husukin oli jättänyt huumorinsa jonnekin meikkihuoneen nurkkaan. Eikä eilinen A-studion jumalanpilkkakeskustelukaan niin ihmeellinen ollut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti