Virossa 159 & Arkkitehtuuria 50: Vesitornikerrostalopäivä

Eilisaamun postaukseni jätti vaihteen päälle. Olen kymmeniä kertoja ajanut Tallinnan kupeessa olevan, Harkun kuntaan kuuluvan pikkukauppala (alevik) Tabasalun vesitornikerrostalon ohi, mutta en ole koskaan pysähtynyt kuvaamaan sitä. Niinpä lähdin eilen pienelle retkelle:

Arkkitehdin ja vuodenkin sain selville: rakennus valmistui vuonna 1973, ja suunnittelija oli arkkitehti Jüri Jaama (1936–2004). Rakennus tehtiin Ranna sovhoosin tilauksesta. Senkin nyt tiedän, että katolla on 300 000 litraa vettä.
Sitten innostuin googlettamaan vesitornikerrostaloja ylipäänsä, ja kävin lopulta kaikki hitit lävitse. Löysin yhden hengenheimolaisenkin, Jarmo Kaugen. 
Sain lopulta aikaiseksi listan, jossa on mahdollisesti kaikki Viron vesitornikerrostalot: Elva, Haapsalu, Kunda, Kuressaare, Narva, Paide, Tabasalu, Tartu, Valga, Vinni, Vändra ja Võru – kaikkineen 12. Kundan, Vinnin ja Vändran vesitornikerrostaloja en ole vielä bongannut, joten retkikohteita siis on.
Voi sitä kai näinkin sateisen lomapäivän viettää. Enkä minä aivan totaalisen kahjo harrastukseni kanssa ole: minkä tahansa retkikohteen keksiminen tarjoaa lähinnä hyvän tekosyyn lähteä seikkailemaan – on se sitten vesitornikerrostalo, neuvostotukikohta, vanha kartano, luonnonnähtävyys, jonkun kuuluisuuden hauta tai historiallisesti merkittävä teollisuuslaitos. Vändrassa en ole käynyt koskaan, mutta nyt tiedän, että siellä on esimerkiksi Mädaran linnavuori ja rakastetun runoilijan Lydia Koidulan synnyinkoti. Siis retkelle Vändraan jonain päivänä. Matkaa Tallinnasta on 104 kilometriä. Vändran polkan olen kuitenkin kuullut – Arvo Pärt on sovittanut siitä suositun version. Tästä linkistä Veikko Ahvenaisen tulkinta.