Eilisessä Kauppalehdessä ilmestyi pikkuruinen juttuni Eero Ant-Wuorisen (s. 1952) näyttelystä Laterna Magicassa. Otsikko oli vaihtunut vähän "kauppalehtimaisempaan" suuntaan – alkuperäinen oli 'Kohteena päämies':
Suomalainen liikemies ivailee Putinille
Muovialan perheyrityksessä Plastexissa työuransa tehnyt Eero Ant-Wuorinen (s. 1952) on koko ikänsä harrastanut taidetta lähinnä rentoutumiskeinonaan, mutta hän on useammankin kerran esitellyt taiteellisia aikaansaannoksiaan laajemmallekin yleisölle.
Ant-Wuorinen on vaikeasti luokiteltava taiteilija. Hänenlaisena yritysjohtajat taitavat harrastaessaan maalata yleensä varsin klassisia aiheita – maisemia, asetelmia ja muotokuvia – ja pyrkiä lähinnä taidokkaaseen imitointiin. Ei Ant-Wuorisesta oikein ole nykykansantaiteenkaan tekijäksi, ITE-taiteilijaksi, sillä siihen liitetään usein joko tietämättömyys tai piittaamattomuus taidemaailman säännöistä ja useimmiten varsin kouluttamaton tausta.
Ant-Wuorinen on kuitenkin varsin tietoinen taidehistoriasta tyylisuuntineen ja myös nykytaiteen menosta, sillä hänen puolisonsa on ansioitunut ammattitaiteilija. Ant-Wuorinen onkin outo boheemi, joka on lähinnä ehkä luokiteltava sunnuntainykytaiteilijaksi. Hän maalaa, tekee kollaaseja ja kokeilee erilaisia sekatekniikkoja.
Tuoreimmassa näyttelyssä Päämies suurin osa teoksista kuvaa Vladimir Putinia tavalla tai toisella irvaillen. Ant-Wuorinen on siis myös poliittinen taiteilija.
Tuoreimmassa näyttelyssä Päämies suurin osa teoksista kuvaa Vladimir Putinia tavalla tai toisella irvaillen. Ant-Wuorinen on siis myös poliittinen taiteilija.
Taiteilijana Ant-Wuorinen on epätasainen – toisinaan esimerkiksi lehtimateriaalia käyttävät kollaasit jäävät aivan liian kömpelöiksi, mutta parhaimmillaan teoksissa natsaa miltei kaikki: yhtälailla kompositio, värit kuin iskevä huumorikin. Ja kokonaisoivallus on mainio: Kuinka usein sitä tulee nähtyä kriittinen Putin-taidenäyttely?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti