Muovialan perheyritys Plastexissa uransa tehnyt Eero Ant-Wuorinen (s. 1952) on aina ollut melkoinen boheemi. Nuorempana hän piti Helsingissä älykköantikvariaattia ennen kuin siirtyi perheyrityksen myyntipäälliköksi.
Ant-Wuorinen on koko ikänsä harrastanut maalaamista, joka on hänelle yksi rentoutumismuoto. Hän piti jo antikvariaattinsa näyttelytilassa näyttelyitä, ja edellisen yksityisnäyttelynsä hän piti Laterna Magicassa vuonna 2007. Nyt hän on jälleen esillä samassa paikassa näyttelyllään Päämies (24.11.–7.12.), jossa vierailin eilen. Aiheena tässä hauskan anarkistisessa näyttelyssä on Vladimir Putin, Ant-Wuorisen ikätoveri, joka selvästikin on ottanut Ant-Wuorista pannuun:
Ant-Wuorinen on roisi ITE-taiteilija, joka osuu joskus paremmin ja joskus vähän huonommin, mutta näyttelyidea on joka tapauksessa hauska. Palaan asiaan vielä lyhyen Kauppalehden jutun muodossa. Hattua nostan, kunhan sellaisen saan taas hankittua.
***
Laterna Magicasta jatkoin matkaa Kumpulaan tapaamaan pitkän linjan ammattitaiteilijaa, joka on kuitenkin säilyttänyt nuoruutensa poliittisen vallankumouksellisuuden. Autotalliateljeessaan minut otti vastaan Kari Lindström (s. 1943), joka käsittelee töissään usein antikapitalistisia aiheita. Ahkerana on mies ollut, ja telineellä oli keskeneräinen iso maalaus:
Nostimme valkoviinimaljat ja juttelimme niitä näitä elämänmenosta ja taiteesta. Lindström on aina ollut poliittisesti aktiivi, eikä uhkaavasti lähenevä 70-vuotispäivä ole aktiivisuuteen mitenkään vaikuttanut. Lattialla oli valmistumassa banderolli maanantaiseen pankkimielenosoitukseen:
On pakko tunnustaa, että tällaista minä vähän ihailen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti