Meinasi aivan unohtua alkuviikolta yksi hauska taidetetapahtuma. Tiistaina olin pitkästä aikaa taidenäyttelyssä opaskeikalla. Vein joukon Lasten ja nuorten puutarhayhdistyksen ylläpitämän Vihreän oksan Werstaan työpajalaisia Kiasmaan tutustumaan ARS 11 -näyttelyyn (15.4.–27.11.), johon omasta tutustumisestani olikin jo kulunut jo puoli vuotta – näin hidassyklistä siis nykymuseoelämä voi olla!
Suosittelen kaikelle taideväelle tällaisia kokemuksia. Nuorten kanssa on hauska tutkailla omiakin mielipiteitään. He ovat kiinnostuneita ja kriittisiä. Vähän yli tunnin retkikin päättyikin varsin kriitiisesti, kun eräs nuorista kysyi viattomasti:
– Mitäs uutta tässä nyt sitten oikein on?
Mietiskelin omia kulttuuriantropologian opintojani muinaisella 1980-luvulla ja silloisia kysymyksenasetteluita ja keskustelujamme ja tuolloista pitkää Sudaniin suuntautunutta matkaani ja jouduin vastaamaan:
– No, eipä oikeastaan mitään. PS. Mutta kyllä Pieter Hugon (s. 1976) valokuvat näyttivät edelleenkin varsin vaikuttavilta ja tuntuivat myös pysäyttävän nuoriakin:
Pieter Hugo: David Akore, Agbogbloshie Market, Accra, Ghana 2010.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti