keskiviikko 8. helmikuuta 2012

Näyttelykuvia 575: Koti-ikävää

Palaan vielä viime perjantaihin, jolloin piipahdin Helsingin rautatieasemalla tullessani Vantaalta. Hallissa oli esillä Kaarina Kaikkosen (s. 1952) teos Missä kotini on? (16.1.–19.2.). Teos on osa eurooppalaiseen identiteettiin pohjautuvaa monen taiteilijan projektia United States of Europe, joka on levittäytynyt Helsingissä Lasipaltsiin ja Lapinlahden sairaalaan.


Kaikkosen erilaisista laukuista tehty majamainen installaatio istuu mainiosti juuri rautatieasemalle. Ohikulkijoiden reaktiot tuntuivat ilmeistä päätellen myönteisiltä, ja sain vielä lopuksi pidätellä naurua, kun kaksi kundia jäi katsomaan teosta. "Tää on nyt varmaan sitä nykytaidetta", sanoi toinen. "Niin kai", vastasi kaveri.

***

Illalla olisi pitänyt vielä lähteä keskustelutilaisuuteen, jossa käsiteltiin Merikorttelin (ent. Suomen kaapelitehdas) tulevaisuutta. Oli kuitenkin niin kylmä, että en saanut itseäni liikenteeseen. Katsoin vain parvekkeelta, kuinka talon ylle oli nostettu valaistuja palloja, jotka kertoivat suunnitellusta rakennuskorkeudesta ja asuntojen koosta:


En yksinkertaisesti ymmärrä, miten jonkun (ALA-arkkitehdit ja hollantilainen grynderifirma) päähän on pälkähtänyt lähteä tuhoamaan kantakaupungin harvinaista teollisuusmiljöötä, joka myös suojeltu Sr-2-merkinnällä ("rakennushistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittävä"). Olen kommentoinut hanketta blogissani jo viime vuoden huhtikuussa, tässä linkki. Ja korostan: tämä ei ole mikään NIMBY-juttu, vaikka suunniteltu parasiittirakennus parvekkeeltani näkyisikin. Kyse on yksinkertaisesti siitä, että rakastan vanhoja teollisuusmiljöitä niin paljon – eikä niitä Helsingissä ole yhtään liikaa.
En oikein ymmärrä myöskään sitä, noiden pallukoiden mainosmainen viikonloppuripustaminen oli otettu osaksi Helsingin WDC-vuotta. Silkkaa propagandaa.
Hanketta vastustava adressi on vielä kurantti, joten allekirjoittakaa se ihmeessä!
Tästä linkistä vielä lisätietoja ja keskustelua Laiturin sivuilta. 

PS. Arkkitehtonisesti hanke on ihan kiinnostavan tuntuinen, mutta paikka on vain niin perin juurin väärä.

3 kommenttia:

  1. Globalisaatio on edennyt silleen, että hollantilaisen ING-pankin Euroopan-kiinteistöt ovat siirtyneet maailman suurimman kiinteistöpalveluyhtiö CBRE:n (CB Richard Ellis) hoteisiin, siinä paketissa myös Merikorttelikin. Vaan eihän se ole tärkeää kuka sen korttelin omistaa vaan mitä sinne aiotaan tehdä.

    Keskustelutilaisuudessa oli mukana muutama meitä vanhuksia kyseenalaistamassa tai vastustamassa Cloud Cityä ja iso joukko hankkeesta innostuneita Design Capital -väkeä kuulemassa sanaa. Muutaman vastustavan tai kyseenalaistavan puheenvuoron jälkeen illan juontaja Tino Singh kyselikin: "eikä täällä löydy yhtään nuorta vastustajaa". Tarjolla oli ihan oikeita hattaroita (vrt claoudcity) ja inkivääriteetä.

    VastaaPoista
  2. Vielä tarkennuksena:
    Otson kuva hämää. Kuvassa olevat kuutiot ovat "vain" 50 metrin korkeudessa kun Merikorttelin uudisrakennus kohoaa 64 metriin. ALA-arkkitehdity yrittävät uudelleen 64 metriä elokuun 3-5. päivä

    VastaaPoista
  3. United States of Europea kiertäessä tuli mieleen: eikös Lapparista saisi kaupungille hyvin pysyvämmänkin taidemuseon vaikka Meilahden korvaajaksi? Tilat kai soveltuisivat näyttelykäyttöön aika hyvin jo jollain Engelin arkkitehtuuria kunnioittavalla järkevän hintaisellakin remontilla eikä talolle kai mitään muutakaan käyttöä oikein ole keksitty.

    VastaaPoista