Virossa 177 & Arkkitehtuuria 57 & Katutaidetta 133: Saarenmaan neuvostoaikaiset bussipysäkit, osa 3: Orissaaren kunta

Sarja jatkuu. Lähistölläni sijaitsee Saarenmaan ainoa kauppala Orissaare (as. 841), joka on Orissaaren kunnan (as. 1827) hallintokeskus. Orissaaren keskustassa on oikein bussiasema ('bussijaam') tai odotushuone ('bussiootepalviljon'), kuten sitä käsittelevässä kirjallisuudessa on jostain syystä asia ilmastu. Sen suunnittelijalle löytyy nimikin: maineikas arkkitehti Veljo Kaasik (s. 1938). Viron museovirasto on muutama vuosi sitten tehnyt inventaariota Saarenmaalla, ja nyt tämä vuonna 1988 valmistunut modernistinen bussiasema on nyt ehdolla suojelukohteeksi:

Asemalla toimii nykyään kauneushoitola, kukkakauppa ja kangakauppa/suutari. Matkustajille on käytössä WC ja penkki sisällä. Kunta harkitsee sen myymistä.
Orissaarta ympäröivällä maaseudulla ei sitten montaa neukkuaikaista bussiputkaa olekaan.
Taalikun (20 as.) putka on esimerkkki siitä, miten vaikea laji neukkuaiaikaisten putkien bongaaminen pohjimmiltaan on:

Ikkunat ja varsinkin ovi ovat selvästikin vanhoja, mutta rakenteet selkeästi uudemmat – mikä selviää hyvin sisältä:

Päädyin siis siihen tulokseen, että tämä ei ole neukkuaikainen bussiputka. Ainakaan se ei edusta mitään tyyppiprojektia.
Toisin kuin Randkülan (as. 18) osapuilleen hylätty putka kunnan pohjoisrannalla:

Vaan eipä nuoriso sitä ole hylännyt. Tässä koko kavalkadi:

Orissaaren kolmas neukkuaikainen putka on Saiklassa (as. 38). Se on samaa tyyppiä kuin Randkülassa, mutta siinä on ikkunat:

Eikä takana olevaa vessaa ole muurattu umpeen:

Sielläkin nuoriso on viihtynyt, ja siellä näin ensimmäiset sytkägraffitini (google ei tuntenut sanaa) Saarenmaalla:

Ja tekee täälläkin koululaiset kirjoitusvirheitä. Siinä pitäisi kai lukea 'MUNN'