Hupaisan tiedettä
Turkulainen kuvataiteilija Jan-Erik Andersson on toiminut alueella, joka ei taiteissa ole ollut kovinkaan suosittua. Andersson on hauska ja lapsenmielinen ja antaa sen myös näkyä. Hän varaakin juuri fantasialle ja leikille keskeisen roolin taiteessaan – ja ilmeisesti myös elämässään, sillä hänen vuosia rakentamansa lehdenmuotoinen omakotitalo Life on a Leaf on kokonaistaideteos, joka on myös täyttänyt hänen elämäänsä varsin kokonaisvaltaisesti.
Helsingissä on nyt tarjolla makupaloja Turun asumiskulttuurista – yhden videon myötä myös koristeellisen ja vanhan tuhoamisesta. Anderssonille talon rakentaminen ei siis ole ollut pelkkää leikkiä vaan myös manifesti toisenlaisen arkkitehtuurin puolesta. Suomalainen modernismihan on tunnetusti ollut sekä dominoivaa että muotokieleltään varsin ankaraa, ja Andersson haluaa ottaa kantaa myös halveksitun ornamentiikan asemaan arkkitehtuurissa. Ja vähän laajemminkin: Anderssonin mukaan taloja tulisi suunnitella taiteilijoiden, arkkitehtien, käsityöläisten ja käyttäjien yhteistyönä, lähtökohtanaan unelmat, tarinat, mielikuvitus, vapaus, yllätykset ja ekologia.
Näyttelyssä on esillä talon ylijäämämateriaalista valmistettu kioski, erilaisia videokoosteita talon rakentamisesta ja siinä asumisesta ja jopa reaaliaikainen nettiyhteys taloon
Omalla tavallaan hieman hupaisaa on myös se, että kaikesta tästä piti tehdä vakavaa tiedettä, kun Andersson valmistui talonsa avulla taiteen tohtoriksi.
Mielestäni tarvitaan nimenomaan enemmän teoreettisa tekstejä expressiivisemmän ja hauskemman arkkitehtuurin puolesta. Tilannehan on nimittäin niin että arkkitehtuurikentän teoriaa hallitsee erittäin rationaaliset kirjoittajat ja arkkitehdit. Ja nämä tekstit ylläpitävät tällaisen arkkitehtuurin ylivoimaisuutta. Monesti "hauskempi" arkkitehtuuri ei lasketa arkkitehtuuriksi ollenkaan vaan sysätään "Disney-maailman " piiriin. Tämän takia olen kokenut sen erittäin tärkeäksi yrittää luoda sille teoreettista pohjaa. Olen myös kokenut miten arkkitehtuurimaailmassa hauska, iloinen ja värikäs voi olla erittäin vaarallinen ja ei toivottu. Hupaisaa eikö totta! Kannattaa tutustua "Elämää lehdellä" kirjaan (Maahenki).
VastaaPoistaterveiset Jan-Erik Andersson
Oikeassahan taidat olla. Olen vain kokenut koko taiteen tohtoruuden vähän hupaisaksi ilmiöksi. Mutta luen kirjan, jahka ehdin, ja palaan aiheeseen.
Poista