Jari Tamminen: Häiriköt – kulttuurihäirinnän aakkoset. Into 2013.
Mainittakoon heti, että olen jäävi tämän kirjan arvioinnin suhteen, koska olen yksi sen kohdehenkilöistä. Voiman toimittajan Jari Tammisen kirja on runsaasti kuvitettu tietokirja kulttuurihäirintänä (culture jamming) tunnetusta ilmiöstä. Tiedotteen mukaan "teos lisää medialukutaitoa ja antaa välineitä tulkita mediaa, taloutta ja politiikkaa".
Kirjaan on koottu Tammisen Voimaan vuosien mittaan tekemiä juttuja ja haastatteluja, joita hän on sitten myöhemmin lisäillyt ja täsmentänyt. Esittelyssä on sekä ulkomaisia että kotimaisia projekteja.
Tamminen ei ole ryhtynyt saattamaan kulttuurihäirintää minkään erityisen teoreettisen kehikon sisään vaan tyytyy jonkinlaiseen luokitteluun ja antaa lähinnä tekijöiden puhua tekemisistään. Pienestä teoreettisesta annista vastaa esinpuheen kirjoittanut VTM Tuija Lattunen, joka parhaillaan valmistelee väitöskirjaa aiheesta.
On sympaattista, että Tamminen ei keskity pelkästään nykypäivään: mukana on myös Harro Koskinen (s. 1945), joka jo varhain ymmärsi sen, miten esimerkiksi logojen avulla käydä parodiseen taistoon. Mukana on suuria kansainvälisiä alan tähtiä kuten The Yes Men ja Guerrilla Girls, mutta myös paljon uuttaa ja kiinnostavaa – esimerkiksi Sampsa, mielestäni yksi kiinnostavimmista uusista stadilaisista katutaiteilijoista.
Sampsa.
Luin kirjan parilla istumalla ja olin aika innostunut. Tästä saa hyvät perustiedot kulttuurihäirinnästä ja varmaan myös ideoita, jos sellaiseen tahtoo omilla toimillaan osallistua.
Perjantaina oli kirjan julkistamistilaisuus, ja olin paikalla myös kirjassa esiintyvän Riiko Sakkisen (s. 1976) sekä Tammisen kanssa. Meitä haastatteli Tuomas Rantanen. Sakkinen oli totutusti provokatorinen: ensin hän kehui kirjan ja ehdotti, että se pitää heti saada kouluihin oppikirjaksi, ja sitten hän haukkui sen punavihreäksi samanmielisten lällyilyksi:
Sakkinen on muuten juuri liittynyt Espanjan kommunistiseen puolueeseen.
***
Taiteilijaksihan en aio ryhtyä, mutta tästä linkistä vielä muistutus pienestä takavuosien (2006) projektista, jonka takia olin kirjassa mukana. Tästä linkistä myöhempi (2009) Tammisen haastattelu Viron katutaidetta sisältäneen näyttelyni yhteydessä. Tuolloinen johtava katutaidesivustomme Kromi julkaisi aikoinaan alkuperäisen jutun jopa pdf:nä, mikä ilahdutti minua suuresti:
Ja pakko se on tunnustaa, että vanhenevan miehen itsetuntoa kummasti kohentaa tällainen mukanaolo.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti