Kun Helsingin Vihreät ensi tiistaina kaupunginhallituksen kokouksessa tulee ryhmäpäätöksellään tukemaan Guggenheim Helsingin arkkitehtuurikilpailua varten tontinvarausta Eteläsatamassa, ei Helsingin Sanomat – eikä kai mikään muukaan taho kuin Helsingin Uutiset (5.11.2013) – ole kuitenkaan älähtänyt siitä, että kaupunginhallituksen jäsenellä, Tuuli Kousalla (vihr) on vähintäänkin kyseenalaisia Guggenheim-kytkentöjä. Kousa on vuodesta 2011 toiminut Miltton Oy:ssä johtajana. Marraskuussa 2013 hänet nimitettiin Pekka Haaviston poliittiseksi erityisavustajaksi, mutta ainakin kotisivuillaan hän kertoo olevansa "sapattivapaalla Suomen johtavasta viestintätoimistosta" (ei siis mainitse lauseessa edes firman nimeä). Ja Milttonhan on tunnetusti Guggenheimin edusmies ja lobbaaja Suomessa.
En tunne jääviysjuridiikkaa tarpeeksi voidakseni kommentoida Kousan mahdollista jääviyttä tässä asiassa. Tiedän, että Kousa ei ole ollut Miltton Networksin (siis se G-lobbariosasto) puolella ja tiedän, että hän on ollut pitkään äitiyslomalla Milttonista, mutta kun hän ensi tiistaina äänestää JAA, tiedän myös terveellä järjellä hänen syyllistyvän johonkin vähintäänkin moraalisesti arveluttavaan. Jos hän on "sapattivapaalla", ei se mitenkään voi poistaa hänen olemassa olevaa sidostaan Milttoniin, joka on selvästikin intressiosapuoli tässä asiassa. Kyllä tässä mielestäni olisi jollekin juristille töitä.
Tämä alkaa olla jo surkuhupaisaa, tai kaipa se on ollut sitä jo pitkään. Eli kun G.tä ei saatu Helsinkiin hyvällä, koitetaan sitten kaikki konstit hankkeen toteutumiseksi...? Ei homma kyllä edelleenkään minua vakuuta ja soutaminen ja huopaaminen vain lisäävät kielteisiä ajatuksia, saati tällaisista jutuista kuuleminen..
VastaaPoistaHallintolain (434/2003) 28 §:n säännökset esteellisyydestä täyttynevät Kousan tapauksessa selvästi. Miltton -kytkentä ilmiselvästi tuottaa esteellisyyden, merkitystä tässä tapauksessa ei liene sapattivapaalla, eikä sillä, tekeekö Milttonissa lobbaustyötä tai ei. Janne Gallen-Kallela-Sirén sai viime Guggenheim -kierroksella eduskunnan oikeusasiamieheltä moitteet esteellisyydestä hankkeessa (jälkikäteen), juridisen selvityksen tarve Kousan tapauksessa lienee myös. Kousa voi tietysti jäävätä itsensä asian käsittelyssä kaupunginhallituksessa, jolloin varamies astuu hänen sijalleen. Äänestyksen lopputulokseen tällä ei luultavasti olisi vaikutusta.
VastaaPoistaTunnustan olevani vinkinantaja Helsingin Uutisten Tuuli Kousa -jutussa. Ilmoitus Kousan siirtymisestä Pekka Haaviston erityisavustajaksi julkaistiin heti seuraavana päivänä Helsingin Sanomissa. Saattaa olla sattumaa, mutta ajallinen yhteys panee miettimään. Varmaan nimitystä on valmisteltu jo aikaisemmin, mutta jospa Milttonissa säikähdettiin, ja Kousaa ohjeistettiin? Guggenheim -säätiö ei varmaankaan halua hankkeen tässä vaiheessa kielteistä julkisuutta missään muodossa. Vielä tuolloin säätiö ei ollut tehnyt tontinvaraushakemusta kaupungille, se tehtiin vasta hieman myöhemmin.
VastaaPoistaGuggenheim ei ole yleispoliittisesti ihan niin iso juttu, että Tuuli Kousa olisi sen takia sirretty Miltonlta Haaviston avustajaksi. Itseasiassa, kun avustajavalintoja tehtiin, kukaan ei kertaakaan maininnut Guggenheimia.
Poista- Jukka Relander
"Yleispoliittisesti". Turhan koukeroivaa, ehkä hieman harhaanjohtavaa jopa. Entäs, "erityispoliittisesti"? En tiedä, onko sillä merkitystä, että Guggenheimia ei Kousan erityisavustajavalinnan yhteydessä mainittu. Olihan seikka yleisesti toki tiedossa muutenkin. Kousan lienee syytä jäävätä itsensä kaupunginhallituksessa asiaa käsiteltäessä. Nota bene: ennakkotapaus Gallen-Kallela-Sirén.
PoistaMiksi ihmeessä Kousan erityisavustajavalinnan yhteydessä olisi pitänyt mainita Guggenheim? Projekti, jonka yhteydessä hän ei ole koskaan työskennellyt? Asia, josta hän ei ole vielä koskaan päättänyt?
PoistaTämä on aivan uskomattoman vainoharhaista. Ikäänkuin Guggenheim olisi jokin maailman napa, jonka ympärillä kaikki muu kunnallinen päätöksenteko pyörii! Haloo!
Pekka Haavisto valitsi Tuuli Kousan avustajakseen koska Tuuli on pätevä. Ei noin vaativaan erikoishommaan mitään Guggenheimia paeta. Aivan käsittämätön ajatuskin.
No, minähän en sellaista esittänyt, mistä Hannu räyhää. Kyse on nyt pikemminkin siitä, että mikä on Tuulin sidos Milttoniin ja että tekeekö se hänestä mahdollisesti esteellisen kaupunginhallituksen G-päätösessä.
PoistaOtso Kantokorpi
Hannu Oskala on pahoittanut mielensä, kovin ikävää. Ei ole ollut tarkoitus esittää perättömiä, loukkaavia tai harhaanjohtavia väitteitä. Sananvapauden nimissä on mahdollisuus esittää erilaisia näkemyksiä, saa myös esittää spekulaatioita ja arvailuja, ja kummastellakin tapahtumien kulkua. Olen tyytyväinen, jos Hannu Oskala kertoo, että aihetta huoleen ei ole. Faktat Tuuli Kousasta ovat kuitenkin nuo mainitut. Jokaisella on lupa tehdä päätelmiä, olkoonpa ne sitten vaikka vainoharhaisia Oskalan mielestä. Helsingin kunnallispolitiikassa ollaan kuitenkin vielä (toivottavasti) kaukana tilanteesta, jossa päättäjien toimien arvostelu tai kummastelu tyrmätään arvelluttavana tai jopa rikollisena. Pitänee ottaa huomioon: politiikassa on usein myös tärkeää, miltä asiat ulospäin näyttävät. Vihreät ovat nyt siis rinta pystyssä julistaneet jatkossa toteuttavansa kaikinpuolista avoimuutta, ainakin nyt Guggenheim -hankkeessa. Tuo on hienoa ja arvostettavaa, jäämme innolla odottamaan mitä tuleman pitää!
PoistaOtso, vastasin käyttäjän "Anonyymi", kommenttiin, en sinun kommenttiisi.
PoistaOk,
Poistaymmärsin. Ja muutenkin: no hard feelings.
Muistakaa, vihreät eivät ole oikealla, eikä vasemmalla, vaan ovat edessä.
VastaaPoistaNuo Helsingin vihreiden asettamat "ehdot": niissä on muutama kannatettava pointtikin, toivoa sopii, että niistä pidetään kiinni. Tosin vihreiden politiikan teon tyylin tietäen saattaa olla, että niissä kyllä tarpeen tullen löytyy ns. "neuvotteluvaraa"! Muutama aika päätönkin kohta löytyy. Vihreät "edellyttävät", että Guggenheim -säätiö kustantaa kokonaisuudessaan arkkitehtuurikilpailun. Tämänhän säätiö lupasi jo aikaisemmin maksaa, miksi siis nyt pyrkiä omimaan itselleen kunniaa asiassa? Ne edellyttävät myös, että "prosessin on oltava sataprosenttisen läpinäkyvä alusta loppuun." Kovin on lyhyt (valikoiva?) vihreä muisti ilmeisesti. Koko Guggenheim -projektin "kakkosvaihehan" sai alkunsa, kun Jussi Pajunen esikuntineen kävi NYC:issä salaisia neuvotteluja säätiön edustajien kanssa! Ei siis todellakaan mikään läpinäkyvyyden tai avoimuuden riemuvoitto tämä hanke. Uskaltaneeko toivoa, että vihreät pyrkivät jatkossa edistämään kaikinpuolista avoimuutta hankkeen käsittelyssä? Nähtäväksi jää, kuten on tapana sanoa.
VastaaPoistaMillähän lehmänkaupoilla vihreät on saatu nyt Guggenheimin taakse? Viime valtuusto ja hallitus vastustivat. Tiedän, nyt äänestettiin arkkitehtikilpailusta, mutta siitä on lyhyt matka koko projektin hylväksymiseen. Niin se vain menee. Mitähän hallituskumppani kokoomus on luvannut? Enää ei tunnu poliitikoilla olevan minkäänlaisia arvoja, joista pitäisivät kiinni. Kaikki on kaupan. Uskoisin, että moni helsinkiläinen äänesti vihreitä juuri siksi, että puolue niin näkyvästi vastusti G-heimiä.
VastaaPoistaHyvä Otso, että otit asian esille näin julkisesti. Itse sanoin sen suoraan Hesarin kommenttipalstalla jo 10.12. mutta ei se ehkä sieltä ole riittävästi mihinkään levinnyt.
VastaaPoistaG:n vaatima tontti on hierarkisesti ja liikenteellisesti väärä. Ei Suomen presidentinlinnan edusta ole oikea paikka pyörittaa amerikkalais-venäläistä turistibisnestä. Käsittämätöntä, ettei muista sijaintivaihtohdoista edes keskustella, niitä olis kyllä.
Oletko nimimerkki Kotteby Hesarissa? Itse annoin Kousan Miltton -kytkennästä vinkin Helsingin Uutisille, joka julkaisi jutun asiasta 5.11. Linkki tuosta Otson 4.1. kolumnista. Kuten olen näillä sivuilla jo todennut, seuraavana päivänä ilmoitettiin Kousan siirtymisestä Haaviston erityisavustajaksi. Yhteensattumaa, vai?
PoistaOlen.
PoistaOlen.
PoistaJatkan vielä sen verran, että tekstini 10.12. syntyi erityisavustajanimityksen antamasta herätteestä ja oli tällainen:
"Kaupunginhallituksen edustaja kiinteistölautakunnassa on vihreiden Tuuli Kousa. Hän on myös markkinointikonsulttifirma Milttonin johtaja, mikä firma on sattumalta juuri se, jonka Guggenheim-säätiö on palkannut ajamaan asiaansa Helsingissä. Vai onko se sattumalta?
Ollaanko tässä jääviyden rajamailla vai onko tämä vain kaksikanavaista vaikuttamista?
Asema temppelin harjalla on kuitenkin mielenkiintoinen seurattavaksi."
Siihen ei silloin kukaan reagoinut.
On se hyvä, että meillä on Otso K.
Aivan, tuo on tärkeä pointti, minkä esität. Kyllä kansalaisilta edellytetään valppautta näissä virkamiesten jääviyskysymyksissä. Mm. lainkäytön emeritusprofessori Jyrki Virolainen toteaa edellisestä Guggenheim -kierroksesta: "Jatkuvasti esiin putkahtavat esteellisyystapaukset osoittavat, etteivät johtavat virkamiehet tunnu käytännössä välittävän pätkän vertaa esteellisyyttä koskevista normeista." http://jyrkivirolainen.blogspot.fi/search/label/Guggenheim-museohanke.
PoistaKaupunginahallitus siis käsittelee tänään Guggenheimin tontinvarausta. Uutisista kuulin, että asia saattaa tuolla tänään jäädä vielä pöydälle. Seurataan tilannetta.
Valitettavasti kaukaa katsottuna näyttäisi siltä, että Helsingin päättäjien vedätys on viety loppusuoralle. Mikä ei onnistunut oikein Las Vegasissa eikä Berliinissä näyttäisi olevan loistobisnes Etelärannassa. Mitenkähän ne venäläiset turistitkin sinne osataan ohjata? Siinä suhteessa Guggiksen paras paikka olisi ollut Stockan vintillä. Kiasmassa olen nimittäin harvoin kuullut vennäänkieltä. Voi pyhä yksinkertaisuus, jälleen kerran
VastaaPoistaNäin juuri. Ja järkyttävintä on, että helsinkiläisille yritetään pakolla kaupata jenkkimuseota, jota he eivät ole pyytäneet. Onko muka jossain selvityksessä todettu olevan tarve tällaiselle museolle? Lähteekö hanke kaupunkilaisten eduista? Yksikin syy tämmöiselle Guggenheimille, siis. Ainoa, mikä on kuultu on: säätiö haluaa museon tänne perustettavaksi! Onhan tämä jo lievästi sanoen järkyttävää. Joitakin epämääräisiä puheita, mitä tuommoisessa museossa sitten muka olisi näytillä, on kuultu. Etupäässä on puhuttu museosta, ja sen arkkitehtuurista. Jostain kummasta pakkomielteestä tuntuisi hankkeessa olevan kysymys. Iltalehden digipainoksessa olisi ollut tänään juttua: mitä venäläiset turistit Suomessa haluavat tehdä. En ole lukenut. En siis tiedä, kuinka moni ilmoittaa, että haluaisi käydä täällä vaikkapa Guggenheimissa, tai ylipäätään taidemuseossa. Mutta kun säätiön laskelmat kävijämääristä perustuvat melko paljon venäläisturistien varaan. Sopii jokaisen arvailla, miten realistista tuo on.
PoistaNo saattaa tuossa Guggenheimissa jotain olla.... Helsingin Sanomat on selvittänyt Helsingin valtuustoryhmien äänestyskäyttäytymistä (HS 6.1., A 17). Vihreät ja kokoomus ovat äänestäneet vain 25-prosenttisesti samalla tavalla, kun esim. vasemmistoliito ja vihreät löytäneet toisensa 85 %:ssa äänestyksistä. Mutta siis, Guggenheim saattaa kokoomuksen ja vihreät yhteen, tässä asiassa marssitaankin oikein yhteisrintamassa! Halleluja! Hallitseeko Helsinkiä siis jatkossa viherkokoomus, tms.? No toivottavasti ei.
Poista....Niin, tai kyllähän niitä ns. "perusteluja" Guggenheim -hankkeelle välillä kuulee. Ne ovat usein hilpeyttävä herättäviä, tyyliin: Guggenheim on meille "mahdollisuus". Toki myös: emme voi täällä vain käpertyä itseemme, meidän on oltava kansainvälisiä.....Jne. lapsellisuuksia. Jenkkimuseo ratkaisu kansainvälisyyteen? Ikään kuin täällä ei oltaisi oltu kansaninvälisiä iät ja ajat. Ja mainitsevathan jotkut, että "syy" Guggenheimin rakentamiselle olisi se, että Etelärannan tontilla on nyt parkkipaikka! Valitettavasti tämän tason kommentteja kuulee korkeassa asemassa olevilta kuntapoliitikoiltakin. Ei voi kuin valittaa tilannetta, ilmeisesti.
PoistaTeksti-tv:n mukaan Kousa on nyt jäävännyt itsensä tulevassa Guggenheimin tonttiäänestyksessä. Kiitos kaunis siitä Otsolle.
VastaaPoistaOsui tuossa silmiin tekstinpätkä kirjasta: "Pienet piirit ja sisäpiiritoiminta alistavat hyvä veli -verkostolle. Vakiintuneet käytännöt ja toimintakulttuuri Suomessa mahdollistavat sen, että poliittiset luottamushenkilöt, hallinnon asiantuntijat ja osin elinkeinoelämän edustajatkin ovat asemissa (yritysten ja pankkien hallintoelimet), jotka viittaavat kaksoisrooleihin ja kysymyksiin jääviyden arvioinnista. Vaikka tähän liittyvää aktiivisuutta pidetään myönteisenä asiantuntijuutta lisäävänä tekijänä, on olemassa seurauksia, joiden mukaan syntyy jääviysongelmia ja pahimmillaan rakenteellista korruptiota."
VastaaPoista(Ari Salminen - Venla Mäntysalo; Epäeettisestä tuomittavaan: korruptio ja hyvä veli -verkostot Suomessa. Vaasan yliopiston julkaisuja selvityksiä ja raportteja 182. Vaasa 2013. S. 32)
- Comments, anyone?
On se uskomatonta, että tässä Pisa menestys maassa on niin vähän asiantuntevaa ja pätevää väkeä että aina tehtäviin valitaan pienestä piiristä , eikö muitakin päteviä olisi, jos vain annettaisiin mahdollisuus
VastaaPoista