tiistai 17. tammikuuta 2012

Julkaistua 257: Kunnallispoliitikkojen on saatava riittävästi tietoa päätöksentekoon

Aamun Helsingin Sanomissa julkaistiin mielipidekirjoitukseni, jossa halusin kiinnittää huomiota Guggenheim-hankkeen päätöksenteon problemaattisuuteen. Päätin kirjoittaa ilman mitään vittuilua ja sävyjä, jotta itse asia ei suotta peittyisi. 
On aivan käsittämätöntä, miten huonosti hanketta on viety eteenpäin. Esimerkkinä sen muuttuminen yhtäkkiä viikko sitten "kansalliseksi projektiksi". En ymmärrä, miten Pajunen ja GKS saattoivat kuvitella valtion noin vain heittävän lyhyellä varoitusajalla kaupungille kymmeniä miljoonia. Samoin on käsittämätöntä, että 30 miljoonan dollarin lisenssimaksun keräämisestä yksityiseltä taholta ei ole hankittu mitään uskottavia takeita. GKS sanoi eilen A-studiossa (tässä linkki), että rahaa ei ole voitu kerätä, koska hanketta ei ole vielä olemassa. Kummallinen lähestymistapa. Ei kai sitä mihinkään holviin olisi tarvinnut kerätä, mutta joitain sopimuksia olisi varmaan voitu yrittää tehdä. Tämähän tarkoittaa sitä, että valtuustolle ei näköjään aiota esittääkään muuta kuin toivomus rahojen taivaallisesta ilmaantumisesta. Mielestäni valtuusto ei yksinkertaisesti voi tältä pohjalta suorittaa äänestystä – kyse on sentään suomalaiseen taidesponsorointiin nähden aivan ennenkuulumattoman suuresta summasta. Onhan Helsingin Sanomien kautta (tässä linkki) lisäksi juuri käynyt ilmi, että hankeen peruuntuminen sopimuksen jälkeen tuottaisi miljoonien sopimussakot.  
Eiköhän nyt olisi jo syytä lähteä karkuun. Hävittynä on toistaiseksi vain kaksi milliä, eikä pojat oikein tunnu osaavan handlata näitä amerikanjuttuja, joissa lähtölinjalla kyttää aina iso joukko hyvin lämmitelleitä juristeja. 

Kunnallispoliitikkojen on saatava riittävästi tietoa päätöksentekoon

Guggenheim-hankkeen taiteellisista sisällöistä, arkkitehtuurista ja taide- sekä matkailupolitiikasta on oltu montaakin mieltä, mutta tulevina viikkoina olisi syytä keskittyä kunnallispolitiikkaan, sillä Helsingin kaupunginvaltuustolla on edessään 15. helmikuuta – siis melko pian – taloudellisesti merkittävä äänestys. Kaikki ovat varmaan yhtä mieltä siitä, että valtuustolla tulee olla käytössään asianmukaiset faktat tehdessään näin isoa päätöstä.
On ainakin kolme asiaa, joista olisi syytä olla konkreettisia tietoja ennen sen tekoa.
Ensinnäkin valtion mahdollinen osallistuminen museohankkeen rahoitukseen. Tuntuu huonosti suunnitellulta, että Guggenheim-hanke muuttui kaupunginjohtaja Jussi Pajusen ja museonjohtaja Janne Gallen-Kallela-Sirénin puheissa kansalliseksi vasta hankekartoituksen julkistamisen yhteydessä 10. tammikuuta. Tuolloin esitettiin toivomus siitä, että valtion tulisi osallistua hankkeeseen. Valtuustoa ei saa jättää epäselvään tilanteeseen tässä asiassa. Valtio joko tulee mukaan tai ei, mutta tiedon siitä tulee joka tapauksessa olla valtuuston käytössä. Toiveiden varassa päätöksiä ei voi tehdä.
Toinen asia on yksityinen rahoitus. Hankekartoituksen mukaan Guggenheimin 30 miljoonan dollarin lisenssimaksu aiotaan kerätä yksityisen rahoituksen kautta. Tieto tästäkin tulee olla vahvistettuna valtuuston käytössä. Tätäkään ei saa jättää toiveiden varaan, muuten on vaara, että lisenssimaksu – tai ainakin osa siitä – lankeaa helsinkiläisille veronmaksajille.
Kolmanneksi on mietittävä Helsingin taidemuseon toimintojen järjestämistä. Taidemuseon Guggenheimin ulkopuolelle jäävien toimintojen järjestämisen suunnittelu on vasta alullaan. Näitä toimintoja ovat kokoelmat, julkinen taide prosenttihankkeineen ja aluetaidemuseotoiminta. Valtuuston tulee tietää tarkasti, miten nämä toiminnot hallinnollisesti järjestetään ja rahoitetaan. Muussa tapauksessa toiminnot uhkaavat jäädä tuuliajolle ja näivettyä.
Ei liene kohtuutonta vaatia, että valtuusto tekee merkittäviä päätöksiä vasta faktojen ollessa avoimesti tiedossa. Sen sijaan tuntuu vähintäänkin kohtuuttomalta, että Solomon R. Guggenheimin säätiö kykenee kiristämään Helsingin kaupunginvaltuustoa ja sanelemaan sen aikatauluja. Mikäli asiat ovat kesken ennen helmikuun puoliväliä, on syytä neuvotella hankkeesta päättämiselle jatkoaikaa.

Otso Kantokorpi
Taidekriitikko, Helsinki

***

PS. Sitten täytyy vielä vähän kitkerästi nostaa häntää. Tähän kohtaan voisin nimittäin huomauttaa, että GKS:n mahdollinen jääviysjuttu ja kytkennät Carl Gustaf Ehrnroothin Ekoport-firmaan, jotka nousivat esiin esimerkiksi eilisen Helsingin Sanomien ja valtuutettu Tuomas Rantasen puheista, eivät tulleet ensimmäistä kertaa esiin Helsingin Sanomien Ehnrooth-jutusssa sunnuntailta. Olen nimittäin julkaissut tiedon GKS:n ja Ehrnroothin bisneskytkennöistä blogissani jo viime vuoden marraskuussa (tässä linkki) googlailtuani muutamana yönä ristiin näitä Suomen taide-eliitin edustajia. Ihan siis vain muistutukseksi. Mutta: A luta continua! – kuten Miriam Makeba (1932–2008) totesi eilen tv:ssä Mika Kaurismäen loistavassa dokkarissa Mama Africa (2011).

12 kommenttia:

  1. Ja erityisen kummalliselta kuulostaa se Guggenheimin edustajalta saatu tieto(aamun Hesari), että tiukka aikataulu ei johdu Guggenheimista, vaan on helsinkiläistä tekoa!

    Nimim. Ääni kadun taideyleisöstä

    VastaaPoista
  2. "tiukka aikataulu ei johdu Guggenheimista, vaan on helsinkiläistä tekoa!"

    Guggenheim-säätiön edustajan epäilemättä kannattaa lausua näin. Hyö eivät ole ensimmäistä kertaa pappia kyydissä, ja kokemuksen perusteella tietävät, että suurin osa näistä hankkeista kaatuu. Kannattaa keskittyä keräämään pois selvittelyrahat ja mahdolliset sopimussakot.

    VastaaPoista
  3. Kannattaa katsoa vaikka Osmo Soininvaaran blogin Guggis-ketju. Ei löydy kannatusta.
    Itse ketuttaa vielä lisää tämä kusetus, jossa valtuutetut joutuvat tilanteeseen, jossa valittavana on kyllä ja unelmahöttö tai sitten ei ja sopimussakot. Maksakoot sakot ne jotka ovat nimellään sopimuksen allekirjoittaneet.

    Eihän kaupunginjohto voi tehdä tällaista temppua, jossa nelisen milliä siirtyy Guggikselle ja tuloksena olisi matkailumainoksen kääntäminen englanniksi. Mutta näköjään voivat.

    VastaaPoista
  4. Kai aihetta voi vaatia pöydälle?Kunnes lisäselvityksiä?Ja debatti on aivan välttämätöntä.Otso,kiitos terhakkuudesta ( vähempikin kiroileminen riittää;) Pojat? Onko tämä taas äijäin politics? Ei, vaan puoluepolitiikkaa,pikemminkin. Hyvä, että reagoit.Tuuli Luukas

    VastaaPoista
  5. Minusta on vastuutonta jos myönteinen päätös tehdään tietämättä miten ja ketkä maksavat 30 miljoonan lisenssimaksun. Jos niitä maksajia ei "löydy" niin verorahoillahan tuokin maksetaan..
    Vai onko tässäkin asiassa olemassa ei julkista tietoa.
    Olin kahdessa keskustelutilaisuudessa mukana ennen joulua ja molemmissa GKS topputteli kovin sillä että ei voi vielä kritisoida kun selvitys ei ole valmis. Nyt selvitys on Guggenheimin tekemä ja sen luonteinen että heillä ei ole omaa taloudellista satsaamista hankkeeseen lainkaan. Haatainen myös sanoi että perusteelliseen keskusteluun varataan riittävästi aikaa. Näinhän ei ole. Epäilykset heräävät kun näin toimitaan.
    Käsitykseni mukaan myös Helsingin taidemuseon taidehankintarahat ovat vähentyneet viime vuosina. Olisi kiinnostavaa tietää mistä se johtuu?

    VastaaPoista
  6. Minä tahdon kansainvälistä huipputaidetta Helsinkiin ja tahdon, että Helsinki panostaa taiteeseen, siksi tämä Tuomas Rantasen ehdotus saa tukeni:

    Tuomas Rantanen esittelee guggenheimittoman vaihtoehdon.

    Rantanen tulkitsee että Helsingin päättäjien keskuudessa kasvavat varaumat Helsingille epäedulliseksi osoittautunutta Guggenheim-sopimusta kohtaan. Silti selvästi olisi suurta halua nostaa Helsingin profiilia isolla satsauksella taiteeseen ja arkkitehtuurin. Ehdotan siksi vakavissani että Helsinki reivaisi kurssiaan ja muotoilisiu hankkeen uudestaan omaista näkökulmastaan,

    Kaupunki voisi järjestää arkkitehtikilpailun uudesta Helsingin taidemuseosta johon yhdistettäisi vireillä oleva Tanssitalohanke. Tämä helsinkiläisten omaa kulttuuri-identiteettiä korostava hanke voitaisi nimetä vaikka Helsingin geopoliitista asemaa (ja vähän sataman liiketoimintaakin) mainostavalla tavalla Helsinki Art Portiksi. Se voisi olla vähintään yhtä wau kuin ajateltu Guggenheim.

    Kustannuksia tietenkin menisi tähänkin, mutta nyt saataisi yhden kiertonäytelyille varatun taidehallin sijaan aito ja oikea kokoelmapohjainen museo ja kansainvälisesti merkittävä tanssin esitysympäristö meillä kansinvälisesti erityisen korkeatasoiseksi tunnetulle taiteenlajille. Parasta tässä olisi että se että tässä konseptissa suurempi osa sijoituksesta maksettaisi täällä tehtävälle taiteelliselle työlle. Rahaa voisi toki panostaa myös ykisttäitstn muualta tuotavien näyttelyiden tuomiseen, kuka tietää vaikka liisattuna Guggenheim säätiöltä tai muilta suurilta toimijoilta.

    Kaikkein olennaista olisi että tällaisella hankkeella saavutettu kansainvälinen huomio olisi huomiota nimenomaan Helsingille itselleen eikä ennestään muualla tunnetulle taidebrändille. Guggenheim voi olla laatubrändi, mutta ois uskottavampaa Helsingille seisoa omilla jaloillaan eikä toisten.

    VastaaPoista
  7. Guggenheimille tärkein hoito on kaapia hillot ineen. Et ne tekee manii. Sillä palkitaan myös vedätykseen osallistuvat assarit, nuo vähemmän välkyt mut hyödylliset bestikset.

    Saako Stadi ja muut kusetetut koskaan tietää, mihin noi pari millii pantiin? Veikkaan, ettei Guggenheim viitti koskaan kertoo.

    Täyttää bluffii koko viritys!

    Olli V

    VastaaPoista
  8. Ruotsinkielisenä voin vielä todetä, että nimikin on, ei perseestä vaan ky***stä. Nimittäin, kun suomenkielinen lausuu nimeä Kuukkenheim niin alkuosa kuulostaa ruotsinkieliselle hyvin vulgääriltä.

    Guggenheimiton vaihtoehto olisi erinomainen. Ja samalla tavalla kuin Sibelius-Akatemian opiskelijat pääsevät hyödyntämään musiikkitaloa voisivat esim. Aalto-yliopiston arkkitehti- ja muut opiskelijat hyödyntää tällaista taloa.

    Patric Östergård, Espoo

    VastaaPoista
  9. Lisää näitä G-faktoja. Katajanokan G:lle odotetaan turistitulvaa. Esim. kansainväliset ristelymatkustajat tulevat msankoin joukoin Katajanokalle? Vuonna 2011 Helsingin risteilymatkustajista 330 000 tuli Länsisatamaan, 50 000 Eteläsatamaan (Olympialaituri-Katajanokka) Helsingin Sataman tilaston mukaan. Hoidellaankohan Länsilinkin tukkoisen risteyksen ja Katajanokan sillan kautta tiheä shuttlebussi ?

    VastaaPoista
  10. Lisäksi Jätkäsaareen olisi helpompi rakentaa se vau-talo.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. tai Hernesaareen. Vaan parempi taitaa olla rakentamatta minnekään. Laittakoot sen G:njoskus tyhjentyvään Hanasaaren voimalaitokseen Lontoon Tate Modernin malliin, jos ne raharikkaat sen jonnekin haluavat (maksaa).

      Poista
  11. Guggenheimia perustellaan myös sillä, että sen kautta saataisiin suomalaista taidetta maailmalle. Epäilen sen onnistuvan. Ainakaan minkään sellaisen taiteen kohdalta, mikä olisi jotenkin relevanttia. Rahat voisi käyttää esim. Itämeren taidemuseioiden eräänlaisen kartellin perustamiseen: Moderna museet, Louisiana, Kumu, Kiasma jne. voisivat kierrättää toistensa näyttelyitä ja tehdä myös yhteisiä ponnistuksia esim. jonkin teeman ympärille, joka houkuttaisi "turistit" kiertämään Itämeren ympäri taiteen perässä. Se olisi omaperäistä ja toisaalta sen kansainvälisyys estäisi taidetta muuttumasta sisäpoliittiseksi hutunkeitoksi. Kelpaisi varmaan myös risteilymatkustajille.

    VastaaPoista