Palaan edelleen kuluneen kuukauden rästeihin.
Yritän aina keväällä katsoa tarkkaan Kuvataideakatemian, Taidekoulu Maan ja Vapaan Taidekoulun lopputyönäyttelyt, koska sillä tavoin kriitikko pystyy edes vähän aavistelemaan tulevaa ja vielä oraalla olevaa taidetta. Vapaa Taidekoulu jäi tänä vuonna työkiireiden takia valitettavasti väliin, mutta Kuvataideakatemia ja Taidekoulu Maa tuli tarkasteltua paremmin – varsinkin jälkimmäinen, koska osallistuin sen loppunäyttelykriitikkiin. Tämä tapahtui 16.5. viimevuotisen tavoin kuvataiteilija Markus Renvallin (s. 1957) kanssa.
Markus Renvall testaa lihallista veistosta myös istumalla.
Taidekoulu Maan lopputyönäyttely Maasta (7.–29.5.) Galleria Augustassa Suomenlinnassa oli taas monipuolinen ja myös monin tavoin ilahduttava: tarjolla oli maalauksia, veistoksia, installaatioita ja videota – myös joitain ihan raikkaita uusia ideoita. Koulun henki tuntuu olevan hyvä, ja oppilaat ovat selvästikin motivoituneita.
Renvallin kanssa oli myös hauska olla eri mieltä miltei joka asiasta tai teostulkinnasta. Saimme todennäköisesti kelvollisen dialogin aikaan.
Mutta nyt on pakko rynnistää eteenpäin, että saisin kuluneen kuukauden viiveen kurottua umpeen.
Renvallin kanssa oli myös hauska olla eri mieltä miltei joka asiasta tai teostulkinnasta. Saimme todennäköisesti kelvollisen dialogin aikaan.
***
Mutta nyt on pakko rynnistää eteenpäin, että saisin kuluneen kuukauden viiveen kurottua umpeen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti