Näyttelykuvia 728 & 729 & 730 & 731 & 732 & 733 & Virossa 83: Lähellä ja kaukana

Meinasi aivan unohtua. Viime viikon keskiviikkona olin Narvassa ja sen lähistöllä kolmen päivän reissulla. Ja tulihan sielläkin nähtyä taidetta. Narvan taidemuseo (kaupunginmuseon alainen Narva Kunstigalerii) on hauska pieni museo, jossa on pysyvien kokoelmien lisäksi aina myös mahdollista nähdä vaihtuvia näyttelyitä paikallisilta tekijöiltä.

***

Pysyvät kokoelmat ovat suurelta osin kotoisin yhdeltä keräilijältä, varakkaalta kauppiaalta Sergei Lavretsovilta, joka lahjoitti kokoelmansa Narvan kaupungille vuoden 1900 tienoilla. Mutta on sinne muutakin kertynyt. 

Lavretsovin kokoelmassa on sekä maalauksia että taideteollisuutta, posliinia ja sen sellaista, johon en koskaan oikein jaksa paneutua. Aika vaatimaton kokoelma on, mutta on siellä venäläisen taiteen klassikoitakin, kuten Ivan Šiškinin (1832–1898) Metsämaisema:

  

 ja myös yksi Ivan Aivazovski (1817–1900), Capri (1891):

Ja on sinne myöhemmin hankittu joitain virolaisiakin klassikoita, kuten tämä aivan mainio ja vallan metafyysinen Hando Mugaston (1907–1937) Kaupunkinäkymä (1930):

Mutta pieni museo on. Tekee toisaalta hyvää nähdä vähän toisenlaistakin taidetodellisuutta, jossa puitteet ovat vaatimattomia, mutta yritys ja tahto kovia.

***

Sama yritys ja tahto näkyy myös paikallisessa taide-elämässä, joka on kovin toisenlaista kuin se kiiltävä ja näennäisissä vaikeuksissaan kuitenkin varsin helppo nykytaidearki, jossa elämme. Tarjolla oli Vestervalli-nimeä kantavan Narvan taideyhdistyksen perinteinen kesänäyttely, nyt nimellä Tuttav – tuntdumatu (1.6.–30.7.). Hyvin perinteistä maalausta oli jälki:

Mutta oli siellä ainakin yksi raikas poikkeus. Kuzja Zverevin (s. 1961) groteskit maalaukset olivat hienoja. Tässä Taiteilijan kuulustelu:

Eikä tämä Sillamäeltä kotoisin olevan Eduard Zentšikin (s. 1965) Intensiivinen kielentutkintakaan huono ollut:

***

Toisessa isossa salissa oli Valge elevant -ryhmän näyttely Elutee (29.6.–30.7.). Valkoinen elefantti koostuu ilmeisen karismaattisen Vitali Kuznetsovin (s. ?) oppilaista. Tässä yleisnäkymää:

Nuorella Sabinitalla (oik. Lena Sabinina, s. ?) oli aika railakas jälki:

  

***

Pienessä salissa oli vielä sillamäeläisen Aala Gittin (s. ?) näyttely Autograaf (1.6.–30.7). Olipa outo näyttely. Taiteilijalle oli ollut erilaisia "periodeja", ja teokset näyttivät kuin eri tekijän jäljiltä. Tässä näyte "mustasta periodista" ja sen mystissävyisistä maalauksista:

Ja tässä taas valkoista "valkoista periodia":

Kaikkineen siis varsin kiinnostava museokäynti.

***

Sitten tähän päivään. Tänään kävin pitkästä aikaa kaupungilla, ja onneksi gallerianäyttelytkin olivat vaihtuneet. Taidehallin galleriassa oli Evi Tihemetsin (s. 1932) osittain retrospektiivinen näyttely Graafika mu arm I (28.7.–19.8.). Hieno yhdistelmä konstruktiivisia elementtejä ja luonnosta tulevia muotoja. Ja väriä sekä kollaasitekniikkaa, mitkä eivät virolaisessa grafiikassa ole niin hirveän yleisiä. Tässä Konstruktiot (1991):

Ja tässä yleisnäkymää tuoreemmista töistä:

On tämä Viro siinä mielessä kumma taidemaa, että pieneen kansaan mahtu näitä grand old ladyja vaikka kuinka paljon.

***

Ja vielä viereiseen Vabaduse galeeriihin, jossa oli Mall Parisin (s. 1954) näyttely Ümbritsetud (19.–31.7.). Paris on abstrakti maalari, joita Virossa ei itse asiassa ole kovinkaan monta. Hänellä on hieno lyyrinen ote vähäeleisissä teoksissaan:

Ja olipa mukana yksi installaatiokin, jossa orgaaninen ja abstrakti yhdistyivät hauskasti:

On tämä Viro aika kiinnostava taidemaa.