Itä-Virumaan jokainen yleinen tie on nyt ajettu, jokaisessa kylässä on käyty. Todennäköisesti jokaisessa baarissakin. Mutta en minä jaksanut pysyä vieläkään Tallinnassa vaan lähdin tapaamaan vanhaa ystävääni kuvanveistäjä Jüri Ojaveria (s. 1955) Lohusaluun, jossa hän asuu meren kupeessa 40 kilometrin päässä Talllinnan Kalamajasta, missä minä asun väliaikaisesti.
Jüri ja hänen kuvanveistäjävaimonsa Terve Ojaver (s. 1955) ovat rakentaneet hienon kodin vanhan saksalaissukuisen Erika Kirschbaumin kodin ja pensionaatin hevostalliin. Puutarhassa kasvaa esimerkiksi hienoja kesäkurpitsoita, kuten Mervi ja Terje todistavat – toisen sain tuliaisiksi:
Ja kahvien jälkeen mereen, jonne sai kävellä polkuja ja pitkospuita:
Matkan varrella sain myös katsella fanittamani virolaisen viihdelaulun ja kitaransoiton grand old manin, Uno Loopin (s. 1930) taloa meren rannassa:
Kuunnelkaa tästä linkistä varhaista neukkuaikaista bossanovaa, niin ymmärrätte, mitä tarkoitan.
Sitten merenrantaan ja kävelyä ensin kaksisataa metriä meressä ennen kuin pystyi pulahtamaan kunnolla, mutta tuntuipa helteessä hyvältä. Tässä Jüri tulossa takaisin rantaan:
Kun olimme lähdössä takaisin Kalamajaan, soitti Jürille sattumalta kuvataiteilija Rene Kari (s. 1950), joka oli juuri lähdössä Laulasmaalta takaisin Kalamajaan, joten pystyimme tarjoamaan hänelle kyydin kotiin, melkein naapuriimme. Siinähän vasta kiinnostava mies! Hän sekä taidemaalari että kehoaan performanssin kaltaisesti rakentava mies, jonka tavoitteena on näyttää joka vuosi edellistä paremmalta. Ja näinhän taitaa olla. Loppua ei kuulemma vielä ole näkyvissä. Tässä Rene aivan ihmeellisen kauniissa pienessä puutarhassaan keskellä Kalamajaa:
Jos tää ei oo tai-tei-li-ja-elämää, niin mikä? En halua takaisin koti-Suomeen.
No höh, asu molemmissa maissa. Vaikka tajuan kovinkin tuon kommentin sisällön:)
VastaaPoistaukkosten keskellä helen