Keskiviikkona 29.12. jatkoin varovaisesti taiteen katsomista ja kävin taas yhdessä galleriassa. Draakoni galeriissa oli Sandra Jõgevan (s. 1976) näyttely Meeleparandus (14.–31.12.). Ihan en saanut otetta, mutta jonkinlaisesta anarkistisella asenteella varustetusta postfeminismistä lienee kyse:
Kiinnostavan tuntuinen taiteilija, ja harmittaakin, että en ehtinyt nähdä yhtään näyttelyn yhteydessä pidetyistä stand up -tragediailloista. Tuntuu hauskalta uudelta lajityypiltä.
***
Sitten kävelin vähän taas kaduillakin:
Päästä minut!
Maailman kamalin perhonen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti