Saskioiden kanssa

Palataan nyt vielä vähän taaksepäin – vaikka vähän häveliäisyyden ristiaallokossa. 7.11. Helsingin Saskia ry ilahdutti minua suuresti luovuttamalla minulle vuoden 2013 tunnustuspalkintonsa. Tämä taiteilijoiden vaimojen vuonna 1948 perustettu yhdistys on tehnyt hienoa työtä muun muassa vaikeuksiin joutuneiden kuvataiteilijoiden auttamisessa ja myös sijoittamalla sairaaloihin runsaasti taidetta. Tutkikaa kotisivuja.

Näin he totesivat (lopun lauseet nostivat vähän punaa kasvoille):

Pertti Kukkosen (s. 1954) Saskia-mitali vuodelta 1998.

Saskia-mitali Otso Kantokorvelle

Helsingin Saskia ry voi vuosittain jakaa tunnustuksenaan kuvanveistäjä Pertti Kukkosen suunnitteleman Saskia-mitalin yhdelle yhdistyksen ulkopuoliselle henkilölle tai yhteisölle, joka on esimerkillisesti edistänyt kuvataiteita ja / tai tehnyt merkittävää työtä kuvataiteilijoiden aseman parantamiseksi ja / tai tukenut saskioiden työtä kuvataiteilijoiden auttamiseksi. Helsingin Saskia ry on myöntänyt vuoden 2013 Saskia-mitalin Otso Kantokorvelle tunnustuksena merkittävästä työstä kuvataiteiden ja kuvataiteilijoiden hyväksi.

OTSO KANTOKORPI

Otso Kantokorpi on keskeinen vaikuttaja Suomen kuvataiteen kentässä. Hänen monipuolisuudelleen ja asiantuntijuudelleen on vaikea löytää haastajaa. Ansioluttelo on pitkä ja laaja; taidekriitikko, tietokirjailija, kolumnisti, kustantaja, Taide-lehden päätoimittaja, opettaja ja kuraattori. Viimeksi mainitusta työstä on päällimmäisenä mielessä mm. Leena Luostarisen Tiikerinpiirtäjä-näyttely Helsingin Taidehallissa ja Vaivaisukot Kerimäellä -näyttely, jotka olivat Kantokorven kuratoimia.

Otso Kantokorpi on tukenut myös saskioiden toimintaa. Hän on arvostettu jäsen Helsingin Saskia ry:n asettamassa työryhmässä, joka tekee kirjan taidemaalari Arvo Summasen tuotannosta ja elämästä ja on yhdistyksen yhteistyössä Vantaan taidemuseon kanssa vuonna 2015 järjestettävän Summasen tuotantoa esittelevän näyttelyn kuraattori.

Otso Kantokorpi on aikamme suoraselkäinen omatunto, joka ei kaihda kyseenalaistaa asioita. Hänen kannanottonsa taidekriitikoiden työsopimusten huonontumisesta sekä juttukierrätyksistä aikaansaivat laajan ja kiihkeän keskustelun kulttuurijournalismin tilasta. Se toi hänelle Nuori Voima -palkinnon ja Kuvaston Erik Enrothin muistopalkinnon. Ja asian tuomat henkilökohtaiset seuraukset hänelle ovat kaikkien tiedossa.

Kantokorven kirjoitukset ja kannanotot puhuttelevat taidokkuudessaan, ne kumpuavat suuren humanistin sydämestä, pohjautuvat laajaan kulttuurihistorialliseen tuntemukseen, älyyn, tunteeseen ja rakkauteen taidetta ja taiteilijoita kohtaan. Niistä itsestään on tullut oma taidemuoto.

Vaan hyvältä tuntuu.