Olen sitä mieltä, että esitys tulee johtokuntaan vähän liian nopeasti, eikä asiasta ole keskusteltu tarpeeksi. Tiedän jo etukäteen, että esitys tulee herättämään johtokunnassa eriäviä mielipiteitä. Puheenjohtaja Thomas Wallgren on ottanut tänä aamuna asiassa jo varovaisesti puoltavan kannan: tästä linkistä hänen tuoreeseen blogikirjoitukseensa.
Jo pelkästä aikataulusta johtuen aion ehdottaa asian jättämistä pöydälle. Olen sen verran historiatietoinen ihminen, että todellisuudessa karsastan koko ajatusta. Kyse on sekä arkkitehtuuri- että taidehistoriasta – tai itse asiassa laajemminkin kulttuurihistoriasta. Kluuvin gallerian tila on Aarno Ruusuvuoren modernismin helmiä vuodelta 1967. Se on myös Suomen ensimmäinen galleriaksi suunniteltu tila. Se on tavattoman kaunis taidetila, ja muun muassa sen valaistus on poikkeuksellisen hieno.
Kaija Mäenpää (s. 1960) Kluuvin galleriassa vuonna 1993.
Kluuvin gallerian vaikutushistoria Suomen taiteeseen on ollut mittava. Siitä on tullut tietyssä mielessä pyhä paikka. En ole kovin uskovainen, mutta tällaiseen pyhyyteen minun on helppo samastua.
Kluuvin gallerian linja on ollut tukea nuorta ja kokeellista taidetta, enkä ole lainkaan vakuuttunut siitä, että linja jatkuminen taattaisiin uuden ratkaisun myötä. Näinhän esityksessä luvataan, mutta kaikki se, mille annetaan periksi, yleensä rapauttaa tai liudentaa – siis helpottaa – tilannetta tulevien huonojen ratkaisujen suuntaan.
On totta, että Kluuvin galleriassa on käynyt aivan liian vähän ihmisiä, mutta koen, että näin on vain annettu tapahtua. Kluuvin galleriaan ei ole satsattu tarpeeksi, jolloin noidankehä ja itseään toteuttava profetia ovat varmistuneet. Mielestäni pitäisi tutkia ja hahmotella sitäkin ratkaisua, että Kluuvin gallerian potentiaali pantaisiin koetukselle nimenomaan kehittämällä sitä nykyisessä paikassaan. Kun substanssi on tarpeeksi kova, kyllä yleisö löytää oudonkin paikan. Sijaitsivathan Artek ja Forsblom aikoinaan kerroksissa samalla alueella, eikä yleisöstä ollut pulaa.
Olen myös sitä mieltä, että gallerian siirron tuottama imagotappio olisi museolle liian raskas. Kuinka moni taiteilija, jolle paikka on ollut rakas, alkaisi inhota brutaaleja päätöksiä tekevää museota? Ja nyt puhun taiteilijoista, jotka ovat syntyneet aina 1940–luvusta 1980-luvulle, enkä pelkästään sentimentaalisten muistojen vanhasta polvesta. Taideinstituutiot tarvitsevat sitoutumista taiteilijoihin ja heidän mielipiteisiinsä.
Olen tässä vähän soitellut puhelimella, ja olen tietoinen joistain mielipiteistä, mutta haluaisin tietää vielä enemmän. Syy tähän kirjoitukseen onkin se, että ennen mitään päätöksiä haluaisin kunnon keskustelua. Pyydän siis kommentteja tähän blogiin, jotta voin referoida niitä ensi viikon kokouksessa. Voitte myös kommentoida suoraan johtokunnan puheenjohtajalle Thomas Wallgrenille (thomas.wallgren@iki.fi) tai minun sähköpostiini (otso.kantokorpi@hotmail.com). Sen voin taata, että viestit menevät ensi viikolla perille.
Kiitos Otso.
VastaaPoistaKuten tämän aamun blogistani samasta aiheesta ilmenee minäkin peräänkuulutan keskustelua jotta voidaan tehdä valistunut päätös. Olemme jo aiemmin puhuneet Otson kanssa asian pöydällepanosta jos keskustelua syntyy tai johtokunta muuten katsoo tarvitsevansa harkinta-aikaa.
Kaikki pitävät Kluuvin gallerian kehittämistä tarpeellisena eikä kukaan halua muuttaa sen linjaa. Otso kirjoittaa blogissaan: ”. . . enkä ole lainkaan vakuuttunut siitä, että linjan jatkuminen taattaisiin uuden ratkaisun myötä.”
Onko ”linja” ja toiminta Ruusuvuoren suunnittelemassa tilassa sama asia? Ellei niin linjan jatkuminen ja uhkat tälle ovat yhtä mahdollisia Tennispalatsissa kuin muualla. Olisiko siirtyminen Tennispalatsiin siis (enemmän) hyvä kuin huono asia? Ei minullakaan ole tähän vielä mitään lopullista kantaa.
Olen innokas ”face-to-face”-keskutelun kannattaja. Mutta jos sähköpostit ja blogikommentit riittävät niin sekin käy.
Thomas Wallgren
Näkemykseni on että Kluuvin galleria pitäisi pitää galleriakäytössä, mutta jotenkin sitä sisäpihaa jne voisi nykyisestä aktivoida. Paikka on kaikkiaan jännittävä yllätys ja itse galleria tyylikäs.
VastaaPoistaGallerian siirtäminen viestittäisi sitä ettei tennarin sisältöihin uskota ja monipuolisuus halutaan taata tiiviimmin vaihtuvalla galleria osiolla. Jos tennarissa on liikaa tilaa, niin perustakaa sinne uusi galleria.
VastaaPoistaKluuvin gallerian isoimpia ongelmia on huono opastus. Ei vaadi paljoa järjestää kunnon kyltti kadulle.
Voi siirtää. Galleria on auttamattoman syrjässä, uusi galleria museon ohessa on keskeisempi ja helpommin saavutettava. Olen itsekin roudannut rojuni tuonne Kluuvin galleriaan vuonna -96, ja siitä on jäänyt mieleen hävyttömän hankala kuljetusreitti. Ei ollut mukavaa. Toimiva logistiikka on osa toimivaa galleria-tilaa. Mikäli tuo tila on joskus oikeasti suunniteltu galleriaksi, niin olisi samalla suunniteltu se kuljetusreittikin.
VastaaPoistaMusta Kluuvin galleria ei ole mitenkään tavattoman kaunis - ennemminkin epäkäytännöllinen. Itse käyn siellä myös niin harvoin, että joudun etsimään sitä kerta toisensa jälkeen.
VastaaPoistaNo jos Kluuvin galleria on syrjässä, kuinkas Guggenheim sitten haluaa Eteläsatamaan. Täytyy kysyä: syrjässä MISTÄ?
VastaaPoistaGallerian sisäänkäynnille pitäisi tehdä jotain. Kun ensin kiskoo lastenvaunut ylös jyrkkiä portaita, sitten kynnyksellisestä ovesta sisään, edelleen pikkuruiseen hissiin ja vielä jotenkin ulos sieltä on olo aika koeteltu. Ei siinä nyt ihan ekana tule mieleen että tässä ollaan arkkitehtoonisen nerouden äärellä.
VastaaPoistaKluuvin galleria toiminta on arvokasta, mutta sen sijainti on vaikeasti löydettävä. Sitä ei millään katukylteillä paranneta. Eli Tennispalatsiin vain - senhän käyttö taidemuseona muutenkin paranee syksyllä 15 kun laajennukset valmistuvat. Rohkeasti muuttamaan vain ja johtokuntahan voi päätöksensä yhteydessä lausua myös "kluuvimaisen" käytön jatkumisesta Tennarissa, tehän olette Taidemuseon johto.
VastaaPoista- Kimmo Helistö
Ehdotan, että Kluuvin galleria tekee testin: opasteet kuntoon ja sitten vertaamaan kävijämääriä ennen / jälkeen opasteiden. Siinä korttelissa on niin paljon kauppoja, että galleria tuntuu hukkuvan niiden alle. Kluuvin tila on arkkitehtonisesti hyvin kaunis, olisi sääli jos galleria lakkautettaisiin.
VastaaPoistaUlla-Maija Alanen
Kyllä, mitäpä tässä lisäämään. Huonot opasteet. Anteeksiantamattoman huonot. Kieltääköhän joku byrokratinen seikka sisäpihan muutokset. Tunnelma on kuin Kelaan menisi.
VastaaPoistaTila itsessään on mielestäni raikas. Matka sinne ja sieltä pois vain paluttaa mieleen hammaslääkärikäynnit.
Kluuvin galleria on hieno tilana ja syrjäinen sijainti on vielä hienompaa.
VastaaPoistaHei. Piristävää, että tästä puhutaan. Ja sillä tasolla että asioihin voi (?) vaikuttaa.
VastaaPoista----Vuokramaksut pois taiteilijoilta
----Osaava kuraattori vastaamaan linjasta, tai jollain muulla tavalla tehdään selväksi kuka valinnat on tehnyt. Tämä toisi tilalle
myös uskottavuutta ja näkyvyyttä.
Jos nämä kaksi kohtaa toteuttaisiin, voisi Kluuvista käytännössä tulla Suomen korkeatasoisin galleria: linjakas näyttelyohjelma + taiteilijaystävällinen tila on yhdistelmä jota ei muualta juuri löydy (jos emme vertaile niihin muutamiin kaupallisiin gallerioihin). Varsinkin tuo linjakkuus olisi luonteenomaista kaupungin omistamalle taidegallerialle: että valinnat tekee (mieluiten) yksi ihminen joka osaa myös avata päätöksiä, ja siten tehdä nykytaiteen käytäntöjä ja kuratointia näkyvämmäksi yleisölle.
- Edelleen, jos tilaa johtaisi aikaansa seuraava kuraattori, hän pystyisi houkuttelemaan esim. nuoria nousussa olevia kansainvälisiä taiteilijoita ei-kaupalliseen mutta korkeatasoiseen tilaan ilman myyntipaineita. Tällöin Kluuvi olisi jo kansainvälisestikin poikkeuksellinen tila. Vuosien pitkäjänteisellä työllä Kluuville muodostuisi maine jännittävänä laboratoriona. Jälkikäteen ihmeteltäisiin että vau se ja se tähti oli täällä uransa alussa.
- Kaikella yllä esitetyllä olisi tietenkin huomattavan positiivinen vaikutus koko Helsingin, ellei jopa, Suomen taidekentälle.
- Toki jos nykyisiä toimintatapoja ei muuteta ja Kluuvi on yksi maksullinen mutta myyntityötä tekemätön galleria muiden joukossa ilman mitään taiteellista kunnianhimoa, niin sitten lappu ovelle vain.
Lisäksi:
- Miten Kluuvi olisi syrjässä? Sehän on kuitenkin osa "galleriareittiä" (lähikortteleissa mm. Ama, Sculptor) ja yhtä keskustassa kuin likimain kaikki muutkin Helsingin taidegalleriat. Yhtä hyvin voisi sanoa että Galerie Forsblom on syrjässä kun se ei sijaitsekaan Kampin ostoskeskuksessa.
- Jos tilaan on vaikea taiteilijoiden tuoda isoja teoksia tms, niin silloin voi tietenkin suosia teoksia ja taiteilijoita joiden työt sopivat tältäkin osin tilaan paremmin.
Täsmälleen samaa mieltä Kimmo Helistön kommentin kanssa! Kluuvin gallerian toiminta on todella arvokasta ja tärkeää. Ja juuri siksi toivoisin että sen laadukkaat näyttelyt löytäisi useampi kävijä.
VastaaPoistaKluuvin galleriassa kävi vuonna 2012 7034 ihmistä, keskimäärin 36,5 per aukiolopäivä. Tästä kun vähentää avajaisvieraat ja taiteilijan kaverit, niin tyhjää siellä on. Tennispalatsissa, tai miksei vaikkapa osana Keskustakirjastoa, galleria saisi takuulla enemmän kävijöitä.
Mun on vaikea uskoa että blogistin pelkäämä "imagotappio olisi museolle liian raskas". Toivon että taiteilijoitakin kiinnostaa se että yleisö löytäisi taiteen äärelle. Ja uskon heitä ymmärtävän muutoksen hyvän tarkoituksen. Nyt on puhtaat jauhot pussissa!
Kluuvin sijainti on hankala, se on todella hyvin kätketty "helmi".
Me olemme juuri valinneet tuoreen erittäin pätevän museonjohtajan. Nyt meidän on annettava hänelle mahdollisuus johtaa museota. Se tarkoittaa usein muutoksia, mutta muutos tarkoittaa myös uusia mahdollisuuksia. Sellainen uusi tila paremmalla sijainnilla olisi. Nyt ei ole kyse leikkaamisesta tai säästämisestä, tässä etsitään uusia polkuja luoda vahvempaa taidekenttää Helsinkiin.
Hämästyttävää, että samaan aikaan kaupunki haluaa kalliilla rahalla "elävöittää" näitä kortteleita ja samaan aikaan siirtää nimenomaan niitä elävöittämisen kannalta uskottavimpia toimintoja sieltä pois. Pihalle baari, kerroksiin työhuoneita tms jne ja yläkertaan roudaus- ja lastenvaunuystävällinen tavarahissi. Helsingin sisällöltään paras nykytaidegalleria ja hieno, tarkoitusta varten suunniteltu tila. Miten niin syrjässä?
VastaaPoistaLinjakas sisältö, kovempi budjetti ja kuratointi toiminnalle, asianmukainen tiedotus ja opastus niin jengi kyllä löytää vaikka galleria olisi bunkkerissa Roihuvuoressa. Miten ihmeessä tämä unelmien Guggenheimin naapurisijainti ei nyt yhtäkkiä olekaan hyvä vaikka siinä Oskalan, Helistön ja Milttonin mukaan liikkuisi puolen miljoonan ihmisen vuosittainen taideyleisö?
Se kehuttu hieno tila voi pelkkänä tyhjänä tilana ollakin hieno, mutta ei se kovin hieno tai ainakaan monipuolisen mukautuvainen ole taiteen esittämiseen. Pitkä kapea pötikkä, jonka päässä iso lieriö. Sopii lähinnä seinällä roikuskelevien litteiden asioiden esittämiseen.
VastaaPoistaKluuvin Galerian historiasta vielä...
VastaaPoistaSamassa korttelissa/talossa sijaitsi Bäcksbackan galleria, jossa muun muassa oli Ryhmä 4:n ensimmäisen näyttely. Muita mieleen joulahtaneita ovat Unto Pusa ja Mauno Markkula
Kluuvin galleriatila saattaa olla arkkitehtoonisesti mielenkiintoinen ja on historiallinen, mutta käytännössä se on itseasiassa esteettisesti HUONO, epäkäytännöllinen näyttelytila. Pitkä konki - käytävä perällä olevalla pyöreällä elementillä, päädyssä ikkuna. Esim. seinälle ripustettavat teokset päätyy lähes aina ikävästi riviin. Monasti lattiallakin olevat. Erittäin vaikea ripustaa hyvin, tila syö usein teoksia. Parhaiten siellä on toiminut video ym.installaatiot, sellaiset joissa tila on pimennetty näkymättömiin. En ole koskaan ajatellut omalla kohdallani sitä näyttelypaikkavaihtoehtona juuri tilan ongelmallisuuden vuoksi. Se on esimerkki siitä miten arkkitehtuuri dominoi käytön kustannuksella. Muistuttaa näyttelypaikkana hengeltään hieman jotain kirjaston aulaa/ käytävää - paitsi että on virastorakennuksen takaperäkäytävä ylimmässä kerroksessa... Olen käynyt siellä muutaman vuosikymmenen, ja yhä uudestaan sama nousee esiin. Siis vaikka historiaan mahtuu liuta hyviä näyttelyitä.
VastaaPoistaOngelma tosin on että jos Kluuvin gallerian toiminta, jossa on hyvät puolensa ja merkityksensä jota en vähättele, päinvastoin. Jos se siirretään muualle niin miten taataan jatko luotettavasti.
- Ongelma myös että kaupungilta mennyt Guggenheim vedätyksissä uskottavuus taiteilijoiden ja kulttuuriväen silmissä laajemminkin. Eli vaikka siirtämisessä olisi hyvää tahtoa, aitoa pyrkimystä parannukseenkin ja sitä olisi toteuttamassa eri ihmiset, niin instituutiolta puuttuu tyystin tätä nykyä uskottavuus ja hanke nähdään vain kurjistus- säästötoimenpiteenä, jolla maine ei parane, päinvastoin.
Ainoa keino sen välttämiseen voi olla että siirrossa tehdään jotain muutakin, todellisesti nykytaiteen, nuorten taiteilijoiden ja ei-kaupallisen taiteen esittämisen puolesta, esim. poistetaan kokonaan näyttelyvuokra. Joka onkin sinänsä ainutlaatuinen suomalainen ilmiö, että taiteilija maksaa seinistä vielä kaiken muun lisäksi.
Eli sama rohkea taiteellinen, ei- kaupallinen profiili toiminnalle mutta museon yhteyteen ja ilman taiteilijalta perittävää vuokraa voisi olla hyvä ja kannatettava ratkaisu. Olishan se vähän hassuakin että tennarissa on museo joka esittää taidetta, myy pääsylippuja mutta vähävarainen artisti kustantaa sitten osaa sen seinästä, eli toiminnasta.
Jussi Kivi
Se on toki kummallista, kun galleriatila on kuitenkin suunniteltu alunperin galleriatilaksi, että teoksensa joutuu kantamaan useita kerroksia portaissa päästäkseen ripustamaan.
VastaaPoistaVielä ihmeellisempää on, että ammattitaiteilijat valittavat kuin tila on hankala ja ei jotenkin sovi omille 'rojuille'. Voisihan niitä Kluuvin seiniä taiteilija myös miettiä, koska ne eivät ole mitkä tahansa seinät, jos sinne niin kovasti 'rojuineen' mielii. Sitä lieriötä tilan perällä voi nimittää myös pylvääksi. Gallerian yksi klassinen määritelmä on kai edelleenkin roomalainen eteistila, jota rajaa pylväsrivi. Turha saivarrella, että tuon kluuvin pylvään sisällä kulkee vielä hätäportaat, koska ne olisi voinut sijoittaa myös miltei minne tahansa muualle, koska kyseessä on kuitenkin uudisrakennus.
Olisiko niin, että kovin monen teokset eivät sovi Kluuviin, sen sijaan että kluuvi ei sovi kovinkaan monien teoksille. Tehköön tennarissa viihdettä ne, jotka moisesta intoilevat, vielä niin, että harmittaa kun tarpeeksi paljon väkeä ei eksynyt tuon viihteen äärelle.
Ei todellakaan sovi siirtää Kluuvin galleriaa.
Surullista, tosi surullista!
VastaaPoistaJos näin kävisi Helsingin kaupunki menettäisi toisen ja viimeisen nimenomaan kuvataidetta varten suunitelluista tiloistaan Meilahden jälkeen.
Turistivirroista on puhuttu paljon. Kluuvin gallerian sijainti seisoo valmiiksi turistivirtojen ytimessä.
Museonjohtaja sanoo ehdotuksessaan “Kluuvin gallerian huono saavutettavuus on ollut usein esillä. Saavutettavuuteen ei saatu parannusta vuoden 1999 peruskorjauksessakaan”. Tässä asiassa olen vahvasti samaa mieltä Kantokorven kanssa. että SEN on ANNETTU TAPAHTUA USEITTEN EDELTÄVIEN MUSEONJOHTAJIEN TOIMESTESTA. Kysyn vain: yritettiinkö asialle tehdä ihan oikeesti jotain vuoden 1999 remontin jälkeenmuuys kuin remontti. Ei edes parempaa opastusta, vaikka turistivirrat, joista niin paljon on puhuttu on Kluuvin gallerian sylissä.
Gallerian sijainti ja näyttelyitten substanssi uuteen, luovaan tarkasteluun
Kuvataidenälkäiset turistivirrat pitää pysäyttä Kauppa- ja Senaatintorilta Kluuvin gallerian kautta Tennariin.
Meillä on uusi museonjohtaja, joka on kyntensä näyttänyt (lue Ateneum ym). Hänelle pitää antaa mahdollisuus ja heittää roskikseen aiemmat lopetus-ja siirtoehdotukset.
Kertokaa hyvät ihmiset, mistä löytyy Helsingin keskustassa parempi paikka: turistit sekä- koti että ulkomaalaiset ovat valmiina oven takana, kaupungin infokin samassa talossa.
Ensin tyylikäs/huippu vastaanotto portaiden jälkeen Kluuvin gallerian terassikahvilassa. Sitten galleriassa kiinnostava/hyvä näyttely, jonka jälkeen ammatti- ja kielitaitoinen hoitaja/kuraattori infoaa kävijät Tennispalatsin näyttelyistä ja ojentaa kävijälle hyvin suunnitellun kävely- ja ratikkareitteineen suoraan Tennariin.
Kluuvin galleria sijaintineen tulisi olemaan kiinnostava poikkeus Senaatintorin ympäristön runsaasta kaupallisesta – toistaiseksi onneksi vielä tyylikkäästä – tarjonnasta.
Sisäänkäynnin suunnittelu kadulta näkyväksi ja kiinnostavaksi
niin, että sinne on pakko kävellä sisään.
Markkinoinnista
Isolle (Tennari) ja Pienelle (Kluuvin galleria) yhteinen, toisiaan ruokkiva markkinoini ja sisällön suunnittelu, kuratointi.
Joku kirjoitti portaista ja hankalasta paikasta... Menkää katsomaan Berliiniin, Roomaan, Pietariin, New Yorkiin minkälaisista paikoista löytyvät kiinnostavat galleriat. Ei portaat esteinä ole.
Sisällönsuunnittelusta
Joka toinen näyttely nuorille joka toinen varttuneille.
Kluuvissa voisi olla Tennarissa olevan huomattavan näyttelyn täydentävä osa – pienimuotoisia piirrustuksia, luonnoksi ...
Galleriaa johtaisi itsenäinen galleristi joka loisi substanssin tietyksi kaudeksi.
Myynnistä voisi harkita prosentteja kaupungille, vuokraakin voisi jonkin verra olla.
Ensimmäinen ongelma joka Kluuvin galleriassa itselleni pistää silmään on sen profiili, tai siis profiilin puute. Helsingin taidemuseon sivujen yhteydessä oleva Kluuvin gallerian osuus on lähinnä vitsi, ja se pieni määrä (usein huonolaatuisia ja/tai pienilukuisia) näyttelykuvia joita näyttelyistä löytyy ovat postattuina gallerian facebook-sivuille (joiden ensimmäinen postaus löytyy n. kahden vuoden takaa, joka sekin kertoo jotain). Facebook sivut tuntuvat myös kohtalaisen sekavilta.
VastaaPoistaJos Kluuvin gallerialla halutaan tuoda esiin kokeilevan ja nuoren taiteen linjaa, olisi sitä myös hyvä tuoda jotenkin esiin myös julkisesti. Gallerian imago on tällä hetkellä ulkopuoliselle olematon, joten siitä nyt olisi hyvä aloittaa: uudet (omat) nettisivut, kuvaaja talon puolesta jokaiseen näyttelyyn, näyttelytekstit myös englanniksi (lisäksi usein tuntuu siltä että taiteilija kirjoittaa yksin tekstinsä, miksi?), selkeää informaatiota talon toiminnasta ja henkilöstöstä, jne. Eli perusasiat kuntoon joilla selkeytetään ja nostetaan tilan profiilia.
Gallerian linjasta: luonnollisesti tilan johtajan/kuraattorin tulee itse aktiivisesti tuoda itseään julki ja tehdä työhuonevierailuja ym. (ehkä näin tapahtuukin, en tiedä). Myös avoin haku on kuitenkin hyvä pitää jatkossakin koska se avaa tilan myös muualla kuin pk-seudulla asuville. Olisi myös hyvä jos tilan johtaja/kuraattori kutsuisi/ottaisi ehdotuksia vastaan muilta kuraattoreilta ryhmänäyttelyiden tai ulkomaalaisten taiteilijoiden näyttelyiden järjestämiseksi. Ellei sitten Kluuvin Galleriaa haluta pitää puhtaasti Suomalaisen nuoren nykytaiteen näyttämönä. Toisaalta, jos tilasta peritään vuokraa budjetin osoittamisen sijaan, voidaan ulkomaalaisten taiteilijoiden näyttelyt unohtaa saman tien.
Uskoisin että galleria selviäisi myös Tennispalatsissa, mutta selkeän profiloitumisen vuoksi se olisi parasta pitää mielestäni erillisenä yksikkönä. Loppujen lopuksi on kai kysymys juuri mainitusta halusta / resursseista nostaa Kluuvi sen ansaitsemalle tasolle.
Lopuksi joitain kysymyksiä:
- Jos Kluuvin galleria on osa Helsingin taidemuseota, miksi sitä kohdellaan kuin unohdettua sivukonttoria?
- Eikö Helsingin taidemuseolla ole osoittaa riittävää budjettia gallerialle jotta se voisi unohtaa vuokrat ja ehkä osoittaa myös rahoitusta joillekin näyttelyille?
- Kuka edes johtaa Kluuvin galleriaa? Ainoa tieto jonka löydän on: "Anneli Linkoheimo
palveluvastaava, Kluuvin galleria" - mitä tekee palveluvastaava?
- Näyttelyt ilmeisesti valitsee Kluuvin valintaryhmä - onko ryhmä pysyvä vai vaihtuva? Ketä ryhmään kuuluu?
Aapo Nikkanen
Otso,
VastaaPoistavastaa nyt jo meille blogisi seuraajille, mitä eilisessä kokouksessa päätettiin. Olen jo tsekannut viisi kertaa vastaustasi!!! Ja jos jäi pöydälle niin kerro syy/kommentteja ja fiiliksiä kokouksesta.