29.6. siirryimme Latvian Riiasta Liettuan Kaunasin kautta Puolaan. Kaunasissa ehti kahvitauon aikana tutustua myös yhteen veistokseen, jossa saattoi pitkällä kävelykadulla (1,7 km:n pituinen Laisves aleja = Vapauden puistokatu) levähtää:
Veistoksen tekijä jäi valitettavasti selvittämättä.
Puolan puolen ensimmäinen yöpymisetappi oli sattumalta valittu Łomżan pikkukaupunki Koillis-Puolassa. Sielläkin saimme heti koeistua veistoksen. Mallina on rakastettu puolalainen laulaja ja näyttelijä Hanka Bielicka (1915–2006):
Bielickan on ikuistanut pronssiin myöskin Łomzasta kotoisin oleva nuori veistäjä Michał Selerowski (s. 1982).Tästä linkistä voitte kuunnella Bielickan biisin My z Łomży (1969) (= Olen Łomżasta).
***
Tällaisia istuttavia veistoksiahan alkaa olla jo ympäri maailmaa, ja niistä tulee usein viehättäviä turistikohteita. Niihin on helppo suhtautua vähän hömppänä, mutta taidepoliittisesti ajatellen ne kertovat omaa kieltään julkisen veistotaiteen muutoksista. Ratsastajapatsaiden tai korkeiden jalustojen päällä pönöttävien äijien sijaan ne tuovat veistokset ihmisten keskelle ja lähietäisyydelle. Niihin voi suhtautua vähemmällä kunnioituksella ja niitä voi kaikessa rauhassa kosketella. Itse asiassa ne ovat mielestäni aika hauskoja. Suomessa ei kovin montaa tällaista veistosta taida olla. Ainoa, jonka äkkiseltään saan mieleeni Matti Peltokankaan (s. 1952) Gustaf Mauritz Armfelt (1757–1814), joka paljastettiin Halikossa viime kesänä ja jota sain ihailla hänen työhuoneellaan juuri ennen valua viime vuoden helmikuussa:
PS. myöhemmin iltapäivällä. Sen verran jäi harmittamaan tuo Kaunasin veistos, että surffailin kaikilla mahdollisilla hakusanoilla, ja selvisihän sen tekijäkin lopulta. Kyseessä on suhteellisen nuori liettualainen kuvanveistäjä Donatas Dovidavičius (s. 1979) ja hänen veistoksensa vuodelta 2006.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti