Eilen pidettiin Helsingin taidemuseon johtokunnan ensimmäinen kokous. Johtokunnan kokoonpano kaudelle 2013–16 on seuraava:
| Jäsenet (9) | Varajäsen | |||
| Pj. Thomas Wallgren | SDP | Jonna Lindqvist | SDP | |
| Vpj. Otso Kantokorpi | Vas | Saija Salonen | Vas | |
| Jussi Salonranta | Kok | Ritva Rautio | Kok | |
| Elisa Koponen | Kok | Marko Lipponen | Kok | |
| Nina Adamsson | Kok | Jukka Seppinen | Kok | |
| Pauli Waroma | Vihr | Teemu Korpijärvi | Vihr | |
| Kirsikka Moring | Vihr | Erja Väyrynen | Vihr | |
| Kimmo Sarje | SDP | Otto Köngäs | SDP | |
| Valentina Ahlavuo | PS | Samuli Virtanen | PS |
Varaedustaja Tuuli Kousa
Esittelijä: taidemuseonjohtaja
Sihteeri: taidemuseon hallintopäällikkö
Paikalla olivat kaikki varsinaiset jäsenet. Vähän sellaista harjoittelua kokous oli. Ensin tutustuttiin Ahjo-tietojärjestelmän käyttöön ja sitten hypättiin suoraan asiaan ja julkisiin teoksiin: hyväksyttiin Annikki Luukelan (s. 1944) Verkoston (1995) korjaussuunnitelma sekä Tapio Junnon (1940–2006) Rakkauden ja valppauden siirto- ja kunnostusuunnitelma. Sitten käytiin läpi taidemuseon tilinpäätös 2012 sekä taidemuseon vuoden 2013 talousarvion sopeutus. Tämä outo sana 'sopeutus' tulee siitä, että museo toimii ns. nettobudjettiperiaatteella. Museolta edellytetään tietty nettotulos, ja budjetoinnin sisällä on siis liikkumavaraa momentilta toiselle. Luvut tuntuivat olevan kohdillaan, eikä mitään erityistä keskustelua syntynyt.
Ilmoitusasioissa vähän viriteltiin kolmea suurta asiaa, joista tullaan vielä keskustelemaan pitkään ja hartaasti:
1) Uuden museonjohtajan valinta. Nykyinen johtaja Janne Gallen-Kallela-Sirénhän lähtee jossain vaiheessa Buffaloon museonjohtajaksi, joten uuden johtajan valinta käynnistynee kevään mittaan ja on todennäköisesti ja toivottavasti valmis syksyn alkaessa. Olen eräässä kolumnissani jo aiemmin sivunnut aihetta ja tuonut esiin mielipiteeni siitä, että museo tarvitsee ennen kaikkea hyvän hengenluojan.
2) Museon tilakysymykset. Museohan tulee saamaan käyttöönsä Kulttuurien museolta vapautuvat tilat Tennispalatsissa, ja tässä kohden on syytä miettiä sitä, missä määrin sitoudutan Tennariin, minkälaisia parannuksia museon näkyvyyden ja toiminnallisuuden kannalta on syytä tehdä. Samalla minua kuitenkin mietityttää oman museorakennuksen mahdollisuus. Ehdin jo itsekseni visioida sellaistakin vaihtoehtoa, että museo valtaisi koko rakennuksen, jolloin saisimme aikaan keskeisellä paikalla sijaitsevasta hienosta funkisrakennuksesta koko Pohjolan hienoimman taidemuseon. Ystäväni Esko Vesikansa muistutti myös eräässä keskustelussamme Hanasaaren tulevaisuudessa vapautuvasta voimalasta (verratkaa Tate Modern!), jonka ympärille kasvanut ja kasvava alue on täynnä kulttuurista elämää: Kalasatama, Taideyliopisto ja Suvilahti... Tässä visioimista vielä riittää!
3) Museon suhde Checkpoint Helsinkiin. Jos käy niin, että Helsingin kaupunki tulee rahoittamaan projektia huomattavilla summilla, on Helsingin taidemuseon roolia uudessa tilanteessa ja mahdollisessa yhteistyössä mietittävä aika tarkkaan. Mitkä ovat esimerkiksi taidemuseon resurssit ottaa hoitoonsa rinnakkaisen hankkijatahon tuottamaa taidetta, mikäli joku yhteistyökuvio syntyy? Nykyisillä resursseilla se ei ainakaan onnistu, koska kokoelmatoiminnassa teoksen hankinta muodostaa vasta pienen osan kaikesta siihen liittyvästä: varastoinnista, ylläpidosta, konservoinnista jne. Omassa puheenvuorossani yritin korostaa sitä, että taidemuseon johtokunnan on otettava varsin aktiivinen rooli tässä prosessissa – täytyy nimittäin muistaa, että siihen velvoittaa jo johtosääntökin: "Johtosäännön mukaisesti Helsingin taidemuseon johtokunta ja sen alainen Helsingin taidemuseo vastaavat kaupungin kuvataidepolitiikasta ja taidemuseotoiminnasta sekä muista niille määrätyistä tehtävistä hyväksyttyjen tavoitteiden mukaisesti."
Checkpoint Helsingin rooli saattaa olla aika mittava tuossa "kaupungin kuvataidepolitiikassa", joten kyllä tässäkin asiassa siis töitä tulee olemaan.
Mutta kuten totesin, näitä asioita vasta viriteltiin. Mutta hyvä niin, jotta kollegani johtokunnassa pysyvät vireinä hankkeisiin liittyen.
Mainittakoon vielä sekin, että johtokunta tuntui ainakin ensikokemuksen jälkeen hyvin toimivalta, järkevältä ja keskustelevalta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti