Rakkauden nuoli

Maanantaina sain laittaa seinälleni uuden taideteoksen. Kyseessä oli Jan-Erik Anderssonin (s. 1954) teos Kärlekens pil: 

Vähän sellaista Raipe Helmistähän tässä pitäisi tietenkin esittää, mutta olin minä hetken aikaa aika riemuissani menestyksestäni – ja itse asiassa riemuissani siitä, että tämä blogikin on huomattu. Tällainen saate teoksessa oli:

 

Otso Kantokorpi on vuoden nykytaiteen ystävä

Kiasman Ystävät ry on Nykytaiteen museo Kiasman tukiyhdistys, jonka tehtävänä on hankkia museolle ystäviä ja tukijoita sekä lisätä nykytaiteen arvostusta Suomessa sekä kannustaa alan tekijöitä ja tukijoita.

Ystävät ovat lahjoittaneet Nykytaiteen Museo Kiasmalle huomattavan määrän merkittäviä taideteoksia arvostetuilta kotimaisilta ja kansainvälisiltä taiteilijoilta. Yhdistys on vapaaehtoisten nykytaiteesta kiinnostuneiden yhteenliittymä, eräänlainen museon kanta-asiakaskunta, jonka jäsenmäärä on n. 1000 henkilöä.

Yhdistys valitsee joka vuosi Vuoden nykytaiteen ystävän; henkilön tai tahon, joka on merkittävällä tavalla toiminut nykytaiteen hyväksi. Vuoden nykytaiteen ystävä nimetään nyt jo kuudennentoista kerran.

Vuoden nykytaiteen ystävä on toimittaja, taidekriitikko, tietokirjailija, kuraattori Otso Kantokorpi.

Kiasman ystävät ry:n hallitus perustelee valintaa seuraavasti:

Otso Kantokorpi on toiminut taidelehti Taiteen päätoimittajana ja freelance-kriitikkona avustaen Taiteen lisäksi mm. Kauppalehteä, Ilkkaa sekä Uutta Suomea.

Hän on toimittanut Suomen arvostelijain liiton lehteä Kritiikin Uutiset ja pitää blogia ”Alaston kriitikko”.

Kantokorpi toimii myös Yle1:n Kultakuumeen vakiokolumnistina.

Kriitikkotoimensa ohella Kantokorpi on kirjoittanut lukuisia näyttelyjulkaisuja ja kirjoja.

Kantokorpi on nykytaiteen tiedon levittäjä. Hän on lukijan palvelija. Hänen kirjoittamansa kritiikit ja artikkelit ovat analyyttisiä ja persoonallisia. Ne herättävät keskustelua ja ajatuksia. Taide-elämä seuraa ja odottaa Kantokorven kirjoituksia, sillä hänen asiantuntemuksensa on vahva ja laaja. Kantokorpi on rohkea kirjoittaja, joka ei kaihda esittää voimakkaita, suorasanaisia mielipiteitä. Jakaahan myös nykytaide ja sen laatukysymykset voimakkaasti katsojien mielipiteitä.

Henkilökohtaisesti yhdyn Kantokorven julkisesti ilmaisemaan kantaan, että on olemassa hyvää makua. Hyvän taiteen edessä Kantokorvella on rohkeutta herkistyä.

Otso Kantokorpi pani rohkeasti oman arvovaltansa likoon kirjoittaessaan Kauppalehdessä vuonna 2009, että Wäinö Aaltosen museon venäläisen avantgarde-näyttelyn teokset ovat väärennettyjä. Tällaisen paljastuksen, joka kyseenalaistaa tunnetun museon asiantuntemusta, voi tehdä vain henkilö, jolla on vankka asiantuntemus ja silmää taiteelle.

Eräs Otso Kantokorven vahvuuksista on, että hän ei ole taiteen byrokraatti. Hän liikkuu siellä missä tapahtuu ja näkee sekä vaihtaa mielipiteitä. Työn ja vapaa-ajan rajat hämärtyvät Kantokorven elämässä.

Kirjoittamisen ohella Kantokorpi on kuratoinut useita, merkittäviä taidenäyttelyitä suomalaisissa taidemuseoissa ja gallerioissa. Tulevana kesänä hän kuratoi Mäntän kuvataideviikkoja ja toimii Galleria Ortonin näyttelyiden kuraattorina.

Kiasman ystävät haluaa Vuoden nykytaiteen ystävä- nimityksellä osoittaa arvostusta Otso Kantokorven työtä kohtaan nykytaiteen tiedon levittäjänä. Maamme tarvitsee asiantuntevia, analyyttisia ja rohkeita kirjoittajia sekä taiteen parissa toimivia henkilöitä.

Meillä on ilo luovuttaa Otso Kantokorvelle taiteilija Jan-Erik Anderssonin pienoisveistos ”Kärlekens pil” (rakkauden nuoli) ja kunniakirja ”Hjärta” (Sydän).

Yhdistyksen aiemmin nimeämät Vuoden nykytaiteen ystävät ovat: Henna ja Pertti Niemistö, Pekka Korpinen, Leena Peltola, Annmari Arhippainen, Aune Laaksonen, Pentti Kouri, kulttuurimakasiiniohjelma Arthur, presidentti Tarja Halonen, Mäntän Kuvataideviikot, Päivi Karttunen, Vexi Salmi, Seppo Seitsalo, Anne-Maj Salin, Pirkko Pasanen ja Lars-Göran Johnsson.

Helsingissä 14.2.2011

Lasse Pahlman, Kiasman Ystävät