Keskiviikon seminaarin jälkeen oli taas hauska jalkautua taiteilijan työhuoneelle. Teorian muuttuminen käytännöksi tekee yleensä sielulle hyvää. Torstaina vietin pari tuntia Pasi Karjulan (s. 1964) työhuoneella:
Pähkäilimme hänen tulevaa Galleria Ortonin näyttelyään – mietimme eri vaihtoehtoja puuveistosten ja piirustusten välillä. Vaikka kyllähän hän tietää, mitä tekee, joten minun osuudekseni jäi lähinnä saada vakoilla hänen töitään – sekä vanhempia että ihan uusia islantilaisessa residenssissä tehtyjä – kaikessa rauhassa työhuoneen kaaoksessa sliipatun ja yliviritetyn galleriatilan sijaan. Uskon, että ymmärrykseni taideteoksista on kasvanut aika paljon juuri tällaisten mahdollisuuksien myötä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti