perjantai 24. lokakuuta 2014

Julkaistua 579: Kuka saa puhua rasismista ja miten?

Eilen ilmestyi Taide (5/14). Minulta oli silmäilysivuilla pieni juttu, jossa summasin muutamia tuoreita rasismikeskusteluita taidemaailmasta. Olen aika hämilläni näistä asioista, ja niiden kanssa pitää näköjään harrastaa vielä aika paljon mietintää. Tästä linkistä Fifi:n juttuun ja tästä linkistä siihen tulleeseen vastineeseen.

Kuka saa puhua rasismista ja miten?

Lontoolainen taidekeskus Barbican joutui syyskuussa peruuttamaan eteläafrikkalaisen Brett Baileyn Exhibit B -teoksen esitykset. Rasismia vastustavassa teoksessa esittäjät olivat osa kuvaelmia. Niissä imitoitiin tapoja, joilla afrikkalaisia aikoinaan esiteltiin erilaisissa freak show -ympäristöissä. Syynä peruutukseen oli teoksen vastaansa saama yleisön raivo: lyhyessä ajassa kerättiin 23 000 nimen adressi vastustamaan teosta, jonka itsessään todettiin olevan rasistinen ja vastenmielinen ja vain uusintavan kritisoimaansa kuvastoa. 

Brett Bailey.

Saman tilanteen eteen joutui myös katutaiteilija Banksy. Hänen siirtolaisvastaisuutta vastustava seinämaalauksensa Clacton-on-Seassa maalattiin syyskuun lopulla yli, koska protestoijat pitivät itse teosta rasistisena. Paikallinen valtuusto antoi poistokäskyn. Kuvassa pulu piti kylttiä värikästä lintua vastaan: ”Mene takaisin Afrikkaan.” Toisen viesti: ”Pidä näppisi irti meidän madoista."

Banksy.

Ja näin tapahtuu Suomessakin. Voiman verkkolehdessä Fifissä Ahmed al-Nawas ja Aino Korvensyrjä syyttivät Rauma Biennale Balticumia vastenmielisen kuvaston ja stereotypioiden uusintamisesta näyttelyn julisteessa, jossa mustan naisen silmät tuijottavat rikospaikkanauhan takaa: ”Meitä kiusasi, että eltaantuneet mielikuvat herätettiin vailla minkäänlaista murtumaa tai uutta näkökulmaa.” Biennaalin teemoja olivat muun muassa ”rakenteellinen ja erityisesti lapsiin kohdistuva väkivalta, pakolaisten ja siirtotyöläisten asema ja sanomisen ja ilmaisun vapaus”.

Rauma Biennale Balticum.

Kun ei siihen oikeaan viholliseen päästä tarttumaan, otetaan kohteeksi hyväntahtoiset liberaalit. Jotenkin tulee mieleeni Aulikki Oksasen sanat biisissä Kenen joukoissa seisot? (1970): ”Pitäkööt puolueettomat humanistit korulauseensa.”

1 kommentti:

  1. Aika tekopyhältä tuo Korvensyrjän ja Al-Nawasin teksti vaikutti jos suoraan sanotaan.

    VastaaPoista