Kuka
saa puhua rasismista ja miten?
Lontoolainen
taidekeskus Barbican joutui syyskuussa peruuttamaan eteläafrikkalaisen Brett Baileyn Exhibit B -teoksen esitykset. Rasismia vastustavassa teoksessa esittäjät
olivat osa kuvaelmia. Niissä imitoitiin tapoja, joilla afrikkalaisia aikoinaan
esiteltiin erilaisissa freak show -ympäristöissä. Syynä peruutukseen oli
teoksen vastaansa saama yleisön raivo: lyhyessä ajassa kerättiin 23 000 nimen
adressi vastustamaan teosta, jonka itsessään todettiin olevan rasistinen ja
vastenmielinen ja vain uusintavan kritisoimaansa kuvastoa.
Brett Bailey.
Saman
tilanteen eteen joutui myös katutaiteilija Banksy.
Hänen siirtolaisvastaisuutta vastustava seinämaalauksensa Clacton-on-Seassa maalattiin
syyskuun lopulla yli, koska protestoijat pitivät itse teosta rasistisena. Paikallinen
valtuusto antoi poistokäskyn. Kuvassa pulu piti kylttiä värikästä lintua
vastaan: ”Mene takaisin Afrikkaan.” Toisen viesti: ”Pidä näppisi irti meidän
madoista."
Banksy.
Ja
näin tapahtuu Suomessakin. Voiman
verkkolehdessä Fifissä Ahmed al-Nawas ja Aino Korvensyrjä syyttivät Rauma Biennale Balticumia vastenmielisen
kuvaston ja stereotypioiden uusintamisesta näyttelyn julisteessa, jossa mustan
naisen silmät tuijottavat rikospaikkanauhan takaa: ”Meitä kiusasi, että eltaantuneet mielikuvat herätettiin
vailla minkäänlaista murtumaa tai uutta näkökulmaa.” Biennaalin teemoja olivat
muun muassa ”rakenteellinen ja erityisesti lapsiin kohdistuva väkivalta,
pakolaisten ja siirtotyöläisten asema ja sanomisen ja ilmaisun vapaus”.
Rauma Biennale Balticum.
Kun
ei siihen oikeaan viholliseen päästä tarttumaan, otetaan kohteeksi
hyväntahtoiset liberaalit. Jotenkin tulee mieleeni Aulikki Oksasen sanat biisissä Kenen
joukoissa seisot? (1970): ”Pitäkööt puolueettomat humanistit korulauseensa.”
Aika tekopyhältä tuo Korvensyrjän ja Al-Nawasin teksti vaikutti jos suoraan sanotaan.
VastaaPoista