Veera
Pajulahti: Behind the Curtain
Veera Pajulahden abstraktit
akryylimaalaukset näyttävät toisaalta ajattomilta tutkielmilta, sellaisilta
kuin taidehistoria on meille näyttänyt ja joiden katsomiseen se on opettanut. Sellaisilta,
joiden myötä voimme uppoutua olemaan teoksen kanssa, antaa niiden kietoutua
auki hiljaisen kontemplaation myötä, kohdistamalla tietoisuutemme
meditatiivisesti niiden väreihin, rytmeihin ja sieltä täältä esiin välähtäviin
kiinnostaviin aksentteihin.
Toisaalta Pajulahden maalaukset ovat täysin tätä päivää, julkisten päivitysten ja tarkkaan harkittujen profiilien, esiintymisen, brändäämisen, väärien identiteettien, piiloutumisenkin maailmaa. Ne eivät kuitenkaan ole kerronnallisia, ne eivät paljasta todellisuutemme ympärille ja sekaan syntyneitä rakenteita, eivät esitä väitelauseita siitä, minkälaiseksi todellisuutemme on muotoutunut. Pikemminkin ne näyttävät omalla kerroksellisuudellaan maailman kerroksellisuuden: piilottamisen, harsoutumisen, osittaisen näkymisen, esiin vilahtamisen ja uudelleen jonnekin syvemmälle vaipumisen.
Pajulahti maalaa kuten ihminen elää. Rationaalisuus, tarkka harkinta tuottaa omat kerroksensa. Intuitio – kuten varmaan sattumakin – muuttaa suunnitelmia, vie asioita toiseen suuntaan. Syntyy kudos, joka ei ole enää purettavissa osiinsa tai syntyprosessiinsa. Syntyy maalaus.
Kävin eilen avajaisissa. Kannattaa käydä tsekkaamassa. Pus
VastaaPoista