On tullut tehtyä vähän liikaa töitä, enkä ole oikein ehtinyt kirjoitella blogia. Yritän nyt kuitenkin kuroa parin viikon tapahtumia kiinni.
Sunnuntaina 19.9. en tehnyt yhtään mitään taiteeseen liittyvää. Kävin vain Stadikalla uimassa, koska oli laitoksen kesän viimeinen aukiolopäivä. Vähän haikeana ylitin kuitenkin itseni ja hyppäsin viidestä metristä – kylläkin jalat edellä. Tsunami!
Lauantaina 18.9. vietin osan päivästä Tuusulassa Aune Laaksosen Taidesäätiön varastossa, jonne taidemaalari Kimi Pakarinen (s. 1963) vei minut katsomaan Helvi Tiisalan (1947–2005) tuotantoa. Oli tosi hauska tavata Aunea, joka kunnioitettavista vuosistaan huolimatta on edelleen aivan samanlainen totaalisen innostunut täystouhu kuin aikoinaan Keravan taidemuseon ohjaksissa:
Helvi Tiisala oli melko sivussa pysytellyt hienostunut maalari, ja varsinkin hänen akvarellinsa ja hiilipiirustuksensa vaikuttavat täysin ajattoman ajankohtaisilta. Hänen tuotannostaan ollaan järjestämässä Tuusulaan laajempaa muistonäyttelyä, jota Pakarinen – hieno maalari muuten hänkin – kuratoi. Minua pyydettiin kirjoittamaan näyttelyjulkaisuun lyhyt essee, jonka ilomielin suostuin tekemään. On aina kiinnostava tutustua hyvän maalarin tuotantoon ja elämään, ja museoiden kellareissa sitä tuntee olevansa kuin lähellä taiteen alitajuisia maailmoja. Hauska reissu, ja oli muutenkin kiinnostavaa vaihtaa automatkalla mielipiteitä Pakarisen kanssa taidemaailman kokeroista.
PS. Ja mainostetaankin nyt vähän. Pakarisella itselläänkin on parhaillaan näyttely (16.9.–10.10) Galleria Aarnissa Espoossa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti