sunnuntai 19. syyskuuta 2010

Elämäni ekalla DJ-keikalla

Eihän tämä nyt oikein kuvataiteeseen liity, mutta kerronpa siitä, kuinka olin perjantaina 17.9. elämäni ensimmäisellä DJ-keikalla, Suvilahden uuden Viro-keskuksen avajaisbileissä. Vaikka olen minä kyllä vähän vakavastikin sieltä mieltä, että mitä enemmän kriitikko muutakin kulttuurielämää ymmärtää, sitä paremmat edellytykset hänellä on toimia ammatissaan. Esimerkiksi taiteen kontekstualisoinnin suhteen.
Oli miten oli, huipulle heti uskalsin: suuri teollisuustila ja kaksi huippuaktia lavalla ennen minua (minä olen siis tuo Total Meloodia Show):


Pari päivää ennen keikkaa kävin harjoittelemassa vehkeiden käyttöä tunnin verran vanhan Like-tuttavani Mikko Ilangon (DJ olenko) kanssa, joten ei ollut ihan totaalinen kauhistus, kun sain Suvilahdessa proffiksen huippukamat eteeni:


Harjoittelin näillä uusilla kamoilla puolisen tuntia soundcheckin aikana ja sitten vain illalla kymmeneltä lavalle – intensiivisesti laulaneen yksinäisen Kauko Röyhkän ja yleisöä retrohengessä tanssittaneen vanhan punkyhtye Singer Vingerin jälkeen. Paikka oli siis aika paha, kun jouduin soittamaan vähenevälle yleisölle. Ilanko, joka oli onneksi koko ajan lähitetäisyydellä tarjoamassa tarvittaessa teknistä tukea ja jota minun on onnistumisestani paljolti kiittäminen, lohdutti, että tällaista se loppuillan DJ:n todellisuus aika usein on.
Lopulta kaikki tuntui kuitenkin aika hyvältä, ja ne parit, jotka tanssivat aktiivisemmin, tulivat myös kiitosta antamaan. Oli se sitä paitsi sikamakeetta olla siellä lavalla ja hallita 80 desibeliä ja huomata, että tällaistakin voi uskaltautua tekemään. Onnistuin tekemään kai vain yhden virheen kaikkien niiden lukuisten namiskoiden kanssa, ja senkin sain paikattua heti. Vanha äijäkin sai vielä hetken aikaa tuntea olevansa kuin rockstara:


Ja soittelin siis yleisliittolaisen Melodija-levy-yhtiön virolaista (viroksihan nimi tunnettiin Meloodiana) vinyylimusiikkia, iskelmiä ja poppia 1960-luvulta aina 1980-luvun loppuun. Minulla on nimittäin käsittämättömän hieno levykokoelma aiheesta – miltei jo täydellinen. Mukana on myös länsimaisia covereita, kuten vaikka Proov 583:n Sinu juures eli Jykevää on rakkaus...
No, okei, onhan tää vähän hassua. Ryhdyn siis heti kirjoittamaan jo aika paljon deadlinestaan karannutta artikkelia Kuvataiteen keskusarkistolle ARS 74:stä...

PS. Käytetään nyt kuitenkin tilaisuutta hyväksi, koska freelancerin elanto on väliin aika tiukassa: KEIKOILLE ON SIIS TILATTAVISSA TOTAL MELOODIA SHOW, NEUVOSTOVIROLAISTA KEVYTTÄ MUSIIKKIA 1950-LUVULTA 1980-LUVULLE ASTI SOITTAVA DJ, JOKA TARVITTAESSA TEKEE HYVINKIN TIUKASTI RAJATTUJA SETTEJÄ (ESIM. "VIROLAINEN PROGE JA KOKEILEVA SYNTIKKAMUSIIKKI" TAI "IHANAT VIROLAISET NAISSOLISTIT KAUTTA AIKOJEN" TAI JOPA "NEUVOSTOVIROLAISEN HAITARIMUSIIKIN PARHAIMMISTOA" [VIIMEKSI MAINITTU TAITAA OLLA SELLAINEN VÄHÄN LYHYEMPI SETTI])
Yhteydenotot:
Otso Kantokorpi
044-5065698
otso.kantokorpi@hotmail.com
(varoitan kuitenkin, että ihan halvalla en lähde liikenteeseen)

PPS. Olin muuten ihan tosissani jopa sen haitarimusiikinkin suhteen. Ei kovin monesta suomalaiskokoelmasta taida löytyä esimerkiksi Heldur Jaakonin (s. 1939) ihastuttavaa 10-tuumaista albumia vuodelta 1971:

1 kommentti:

  1. Radioon? Vaikka kolmen sarja noilla teemoilla?

    VastaaPoista