Julkista taidetta 58 & Katutaidetta 72: Mikä se sielllä suihkuaa?

Lauantaina tein retken Itä-Pakilaan. Kävin juhlistamassa eräitä valmistujaisia, mutta käytin tilaisuutta hyväkseni käydäkseni samalla katsomassa kuvanveistäjä Aarne Jämsän (s. 1956) Kengän (1994) nykytilaa:

Kenkä on prosenttiperiaatteella toteutettu hauska veistos lasten kahluualtaan äärellä. Samalla se on traaginen ja valitettavan yleinen esimerkki siitä, miten julkista taidetta ei pitäisi toteuttaa. Viranomaisten mielestä veistoksen tärkein elementti tuntuu olevan se, että se pystytetään, ja sitten siitä ei enää tarvitsekaan piitata. Se vain jätetään silleen. Kenkä on nimittäin teoriassa toimiva vesiveistos: sen kuudesta kengännauhojen reiästä pitäisi suihkuta vettä kahluualtaaseen. Mekanismissa on kuitenkin joku vika, jonka laatu ei ole minulle täysin selvä. Ainakaan sitä ei koskaan korjattu. Olen kuullut eri versioita sen toimimisesta, mutta nykyisen käsitykseni mukaan se toimi vain yhden kerran.

No, nythän sillä ei enää ole väliä, koska koko kahluuallaskaan ei enää toimi. Sen pohjalle on rakennettu kengän tavoin tavattoman yksinäinen skeittiramppi:

Voi tietenkin olla, että en enää kunnolla tajua ajan muuttumista ja muutoksen välttämättömyyttä. Minun lapsuudessani kahluuallas oli hauska paikka, mutta ei kai nykyaika sellaista sitten tarvitse – ja ehkä se on ekologisestikin kyseenalainen. Tiedä häntä. Ja voihan sitä nauttia siitä absurdista ja surumielisestä tunnelmasta, minkä vedetön ja tavallaan hylätyn tuntuinen kahluuallasveistos tuottaa Itä-Pakilassa keskellä melkein ei-mitään. Tehkääpäs retki ja fiilistelkää.

***

Aivan toisenlaiseen suihkuun törmäsin kaupungilla, jossa näin tarran Elovena-tytöstä ottamassa suihin Ronald McDonaldilta:

Kyseessähän on Jani Leinosen (s. 1978) taideteoksesta tehty tarraversio, joka on alkanut levitä kaupungilla. Ja Leinonenhan on ennenkin ollut Ronnien kanssa tekemisissä.

Monia on ärsyttänyt voimallisesti se, että Leinonen on nykytaiteemme kovin stunttiheebo. Hän on kuitenkin ollut aina hyvällä asialla, ja aggressiivinen nykykapitalismi tuntuu tarvitsevan aggressiivisia interventioita. En jaksa edes tuntea sääliä siitä tilanteesta, että perhe on sunnuntaikävelyllä ja lapsi kysyy: "Isi, mitä Ronald tuossa tekee?" 
Voihan näiden levittäminen olla jopa siveellisyysrikos, mutta kyllä taiteen täytyy tuntua palleissa ainakin silloin tällöin, eikä kansalaistottelemattomuus saa olla taiteelle vieras asia. On sitä paitsi täysin absurdia, että Ronald alkaa olla hahmo kaikkien pyhien skiitassa. En haluaisi rinnastaa häntä Jeesukseen tai edes joulupukkiin. Olen boikotoinut McDonaldsia koko elämäni ja minua itse asiassa oikein hyväntuulisesti nauratti, kun näin tämän tarran.

En tiedä, onko Leinonen levittänyt tarroja itse, mutta luulen vahvasti näin olevan. Ja hyvä niin.