Tiistain vietin Tallinnassa taidetta katsellen. Keskiviikkoaamuna kirjoitin Taiteeseen näkemästäni jutun jo aamulla hotellihuoneessa. Sitten lähdin KuKu Kohvikiin tapaamaan Jan Toomikia (s. 1961), joka on pitämässä Galleria Ortonissa yhteisnäyttelyä Jüri Ojaverin (s. 1955) kanssa. Ojaverin kanssa käytiin puhelinneuvotteluita, ja päädyttiin siihen, että näyttelyä siirretään ensi vuoden maaliskuuhun, koska molemmilla taiteilijoilla on niin monta projektia päällä yhtäaikaa. Tässä molemmat sankarit Mäntässä viime kesänä:
Ja sittenhän paikalle tuli tietenkin vanha ystäväni Leonhard Lapin (s. 1947), joka antoi minulle uuden kirjansa (jo kolmas tänä vuonna!) ja vei minut työhuoneelleen katsomaan uusia töitään. Oikealla alanurkassa vielä keskeneräinen arkkitektoni, jota hän on tehnyt ystävänsä, säveltäjä Erkki-Sven Tüürin kunniaksi:
Ja sitten takaisin kotiin. Laivamatkat ova yleensä aika puuduttavia, mutta nyt tapahtui jotain outoa. Helsingin konservatorion bändi Visollo heitti aivan ex temporena laivan pubissa Schubertin Keskeneräisen sinfonian kokonaisuudessaan. Aivan mahtava fiilis:
Kuunnelkaa tästä linkistä Furtwängleriä.
Vaikka joskus väsyttääkin, elämä on aika hauskaa.
Yöllä kuuntelin vielä ostamaani Siiri Sisaskin uutta, aika rankkaa albumia Hommikupuu (2012):
Tästä linkistä näytteeksi Siin ja praegu. Sisask on tätä nykyä ehdoton suosikkini virolaislaulajien joukossa. Kuuntelen varmaan viikottain hänen hienon biisinsä Mis maa see on.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti