Eilen päätin katsastaa Uudenmaankadun galleriat, mutta aika huonolla menestyksellä sen tein. Kolme oli lomalla ja yhden ovi oli muuten vain kiinni. Niinpä päädyin vain Galleria Huutoon, jossa oli esillä Eric Hynysen (s. 1971) näyttely Vanitas (7.–23.12.):
Omakuva
Andrea Solarion (1460–1524) tunnettua Johannes kastajan päätä vadilla mukaileva omakuva oli aika hieno johdatus Hynysen vanitas-teemaan, mutta muuten näyttelyn viisi videoteosta jäivät ehkä kuitenkin vähän vaisuiksi. Digitaalisen näköinen väriään vaihtava pääkallo ei ainakaan minua saa ylen vakavasti virittäytymään olemassaolon ja sen päättymisen tunnelmiin. Tavallaan kuitenkin aika metka näyttely.
***
Sitten matkasin Kiasmaan Rosebudin järjestämiin Kunnon kirjallisuuden myyjäisiin (vielä ehtii huomiseen asti), jossa minulla oli lyhyt esiintymiskeikka Viro-kirjojeni tiimoilta. Vaihdoin sitten vuoroa Sofi Oksasen kanssa...
... ja lähdin Corona Baariin avaamaan itselleni ostamaani joululahjaa, jota en tosin ollut paketoinutkaan:
Latte ja Jallu ja rööki Coronan terassilla Pjotr Kropotkinin (1842–1921) Kapinahenkeä (Savukeidas 2008) lukien... tunsin itseni hetken aikaa taas oikein inhimilliseksi...
Mukava että käväisit Galleria Huudossa vaikka ei ollut pää tavoite. Pieni selvitys kallo työstä:
VastaaPoista"The name LSD Skull not only refers to the psychedelic colours of the skull but also refers to our quest for altered states of consciousness. The image is reminiscent of a medical brain scan when a person is under the influence of LSD. We seek escape from our everyday world and we seek oblivion. Is death our final state of consciousness, our last trip?"
Video taiteen esittäminen on kovasti riippuvainen teknologiasta. Hyvän tuloksen saa vaan käyttämällä rahaa. Tämä näyttely on tehty nolla budjetilla ja ilman minkäänlaista tukea. Ehkä tämä osin selittää näennäisen vaisuus. Taiteilija on tehnyt parhaansa pienellä voimavaroilla.
EJH