Eilisessä Kauppalehdessä ilmestyi kaksi juttuani: pääjuttu Gallery Kalhama & Piippo Contemporaryn uusista tiloista ja kainalojuttu Jukka Korkeilan (s. 1968) avajaisnäyttelystä siellä. Otsikoita oli näköjään taitollisista syistä jouduttu pidentämään (alunperin: "Uusi tila, uusi mahdollisuus", "Korkeila kierrättää"). Tässäpä ne:
Kalhama & Piippo hakee lisäeuroja uusilla tiloilla
Vaikka talouselämä kärsii taantumista, myrskyistä ja ennustamattomuudesta, tuntuu suomalainen taidekauppa porskuttavan eteenpäin luottavaisin mielin. Tänä vuonna jo toinen huippugallerioistamme, Gallery Kalhama & Piippo Contemporary, on muuttanut uusiin ja parempiin tiloihin.
Kalhama & Piippo hakee lisäeuroja uusilla tiloilla
Vaikka talouselämä kärsii taantumista, myrskyistä ja ennustamattomuudesta, tuntuu suomalainen taidekauppa porskuttavan eteenpäin luottavaisin mielin. Tänä vuonna jo toinen huippugallerioistamme, Gallery Kalhama & Piippo Contemporary, on muuttanut uusiin ja parempiin tiloihin.
Gallery Kalhama & Piippo Contemporary perustettiin nelisen vuotta sitten juuri taantuman alla. Hulppeat tilat Mannerheimintien kupeessa sijaitsivat korkealla kerroksissa. Korkealle oli tavoitteetkin asetettu ja ainakin niiltä osin myös saavutettu, että Kalhama & Piippo on asettunut sekä imagollisesti että liikevaihdoltaan (viime vuonna 218 000 euroa) nopeasti kolmen suuren joukkoon Galerie Anhavan ja Galerie Forsblomin rinnalle.
Gallerian vakiinnuttaminen on pitkäjänteinen prosessi, joten muutto muutaman toimintavuoden jälkeen herättää kysymyksiä.
”Luonteva investointi”
– Nyt hankimme omat tilat, joten pystymme myös rakentamaan gallerian toimintaa suunnitelmallisemmin. Mannerheimintiellä vuokrat nousivat koko ajan huomattavasti, mikä tietysti jarrutti kehityssuunnitelmia, toteaa gallerian taiteellinen johtaja ja osakas Pilvi Kalhama.
Piippo & Kalhama on tehnyt tappiota neljän toimintavuotensa aikana, ja siksi muutto on Kalhaman mukaan myös talouden vinoutuman korjausyritys.
Pilvi Kalhama ja ensimmäinen ripustettu maalaus.
– On selvää, että tilanne on korjattava, ja tämä investointi oli siksi luonteva ja järkevä.
Kalhama suhtautuu tulevaisuuteen luottavaisesti, ja esimerkiksi levottomat finanssiolot eivät ole näkyneet taidekaupassa.
– Lähdimme kyllä syksyyn mietteliäin mielin, mutta nyt on kauppa selvästi vilkastunut, sekä näyttelyistä että myös näyttelyiden ulkopuolelta, mikä on myös meille tärkeää, koska pyrimme rakentamaan kiinteitä asiakassuhteita. Tähänkin uudet tilamme sopivat varsin hyvin, koska 200 neliön näyttelytilan lisäksi meillä on 170 neliön toimisto- ja takahuonetilat, joita voimme käyttää myös showroom-tyyppisesti.
Gallerian päärahoittaja Antti Piipon omat bisnekset muun muassa Elcoteqin osalta eivät ole viime aikoina olleet juurikaan myötätuulessa, joten kysymyksiä herättää tietenkin se, että kauanko hän jaksaa pumpata rahaa galleriaan. Näkyykö hermostuminen jollain tavoin gallerian toiminnassa?
– Antti on viime aikoina ollut lähinnä hermostunut gallerian remontin sujumisesta, naurahtaa Kalhama keskellä remontin viimeistelyä ja näyttelyn ripustusta tiloissa, josta päivää ennen h-hetkeä puuttuvat vielä huonekalutkin.
Kalhama suhtautuu tulevaisuuteen luottavaisesti, ja esimerkiksi levottomat finanssiolot eivät ole näkyneet taidekaupassa.
– Lähdimme kyllä syksyyn mietteliäin mielin, mutta nyt on kauppa selvästi vilkastunut, sekä näyttelyistä että myös näyttelyiden ulkopuolelta, mikä on myös meille tärkeää, koska pyrimme rakentamaan kiinteitä asiakassuhteita. Tähänkin uudet tilamme sopivat varsin hyvin, koska 200 neliön näyttelytilan lisäksi meillä on 170 neliön toimisto- ja takahuonetilat, joita voimme käyttää myös showroom-tyyppisesti.
Gallerian päärahoittaja Antti Piipon omat bisnekset muun muassa Elcoteqin osalta eivät ole viime aikoina olleet juurikaan myötätuulessa, joten kysymyksiä herättää tietenkin se, että kauanko hän jaksaa pumpata rahaa galleriaan. Näkyykö hermostuminen jollain tavoin gallerian toiminnassa?
– Antti on viime aikoina ollut lähinnä hermostunut gallerian remontin sujumisesta, naurahtaa Kalhama keskellä remontin viimeistelyä ja näyttelyn ripustusta tiloissa, josta päivää ennen h-hetkeä puuttuvat vielä huonekalutkin.
Rouhea tila
Huonekalut ovatkin Kalhaman ylpeys. Viveron tuotantoon tuleva llkka Suppasen uusi galleriatuoli saa ensi-iltansa gallerian avajaisissa. Tilojen suunnittelusta vastaa Suppasen lisäksi Arkkitehtitoimisto Tuomo Siitosen Sari Kukkasniemi.
– Halusimme käyttää suomalaisia suunnittelijoita, joilla on näkemyksiä. Halusimme tilasta persoonallisen, vähän rouhean ja helposti lähestyttävän. Halusimme olla pikemminkin suunnannäyttäjiä kuin etabloitujen asioiden toistajia. Myös taiteilijoilta on prosessissa kysytty näkemyksiä ja mielipiteitä.
– Uusien tilojen myötä saamme yksittäisten taiteilijoiden töitä muutenkin paremmin esille, koska vanhat olivat tässä suhteessa liian haasteelliset ja vaativat usein tiettyä spektaakkelinomaisuutta, jonka seassa hiljaisempi taide saattoi kärsiä. Tila nousi toisinaan taiteen yli.
Mahtipontisuuteen ei Kalhama & Piippo pyri avajaisissaankaan, vaan tila haluttiin antaa normaaliin ohjelmaan kuuluvalle taiteilijalle, Jukka Korkeilalle, joka tosin saa gallerian päätilaan ilmeisesti aikaiseksi melkoisen spektaakkelin.
***
Ruumiista ja lihasta
Varsin raadollisesta ekspressiivisyydestään tunnettu taidemaalari Jukka Korkeila (s. 1968) avaa Gallery Kalhama & Piippo Contemporaryn uudet tilat yksityisnäyttelyllään, jossa yleisölle on tarjolla sekä uusia öljymaalauksia että gallerian päätilaan tehty installaatio, jossa valot, maalit ja sumukone luovat uudenlaista elämyksellistä tilaa. Katsoja astuu ikään kuin maalaukseen sisään. Kalhama & Piippo haluaa siis kokeilla galleriatiloissaan myös sellaisia projekteja, jotka normaalisti olisivat toteutettavissa vain museo-olosuhteissa.
Korkeilat odottavat ripustamistaan.
Ryöppyävän runsas Korkeila nostaa uusissa öljymaalauksissaan esiin kuvallisten motiivien kierrätyksen ja kerroksellisuuden herättäen katsojan pohtimaan kaiken olevan syklistä kiertokulkua. Näin Korkeila itse: ”Minä en kuulu vain itselleni, vaan me kuulumme myös toisillemme. Mitään tai ketään ei voi omistaa. Kaikki on yhteistä tai lainassa viimeistä happiatomia myöten. On vain kehoja ja materiaa ja mikään ei ole pysyvää. Ainoastaan valo jää.”
Korkeilan ajatukset kuulostavat ehkä vähän itämaisiltakin, mutta hänen maalaustyylinsä poistavat täyteydessään kyllä kaiken tyhjyys-ajattelun. Hänen ruumiillisesti ja lihallisesti suuntautunut kuvamaailmansa herättää varmaan joissain katsojissa inhoreaktioitakin, mutta toisaalta aito maalaamien riemu ja sen mukanaan tuoma rentous tuottavat angstisellekin kuvamaailmalle sellaista pursuavaa iloa, että jännite on pysynyt tämän menestyneen maalarin uran aikana varsin kiinnostavana.
Korkeilan ajatukset kuulostavat ehkä vähän itämaisiltakin, mutta hänen maalaustyylinsä poistavat täyteydessään kyllä kaiken tyhjyys-ajattelun. Hänen ruumiillisesti ja lihallisesti suuntautunut kuvamaailmansa herättää varmaan joissain katsojissa inhoreaktioitakin, mutta toisaalta aito maalaamien riemu ja sen mukanaan tuoma rentous tuottavat angstisellekin kuvamaailmalle sellaista pursuavaa iloa, että jännite on pysynyt tämän menestyneen maalarin uran aikana varsin kiinnostavana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti