Taas radiossa

Olin viime viikolla kahteenkin kertaan radiossa. Torstaina puhuin Marko Gylénin kanssa lyhyesti taiteen poliittisuudesta ja lauantaina minulta oli lyhyt haastatteluinsertti minua Kritiikin Uutisten päätoimittajana seuranneen Aleksis Salusjärven vetämässä Suoraa puhetta -ohjelmassa, jossa studiossa oliva taide-elämän menosta keskustelemassa Kuvataideakatemian vararehtori, taidehistorioitsija Riikka Stewen, taiteen marginaaleja koluava legenda, taiteilija ja kriitikko Erkki Pirtola (s. 1950) ja Hyrynsalmelle Kuvataideakatemiasta valmistumisensa jälkeen muuttanut ja siellä varsin kiinnostavaa residenssi- ja näyttelytoimintaa (avaa ihmeessä tämä linkki: Mustarinda) yhdessä Alma Heikkilän (s. 1984) kanssa vetävä taiteilija Antti Majava (s. 1977).

Minun kontribuutioni oli varsin vaatimaton, mutta Stewenin mielestä kuitenkin masentavan defaitistinen. Tätä en ihan kuitenkaan allekirjoita, sillä enhän minä silloin jaksaisi enää edes tehdä tätä työtä. Totesin kuitenkin taidekentässä tapahtuneista muutoksista kapitalismikriittisesti ainakin sen, että "tuotantoporras tuntuu lajissa kuin lajissa saavan sisällöllisen yliotteen". Tottahan tietenkin on, että Majavan Mustarindan kaltaiset hankkeet tätä aktiivisesti vastustavat, mutta voi toki kysyä, että koittaako joskus se hetki, kun Mustarindakin sulautuu osaksi vallan rakenteita ja tuotantoporrasta – tai siis itsekin muuttuu sellaiseksi. Onhan esimerkiksi Pirtolasta kasvanut aikamoinen instituutio ja vahva määrittelyvallankäyttäjä ITE-taiteen muotoutuneella kentällä – vähän niin kuin "virallinen epävirallinen".

No oli miten oli, ohjelma oli varsin kiinnostava. Salusjärvi sai porukan kanssa aikaan monia hyviä keskustelunsäikeitä, ja yleisökommentitkin olivat osin osuvia, vaikka mukaan mahtuikin sitä normaalia Kansanradio-jurputusta. On sitä paitsi hauska kuunnella tällaista ohjelmaa, jossa ajatuksile annetaan kunnolla tilaa. Liki parituntinen ohjelma herätti minussakin monia mietteitä, joita täytyy kypsytellä. 

Jos siis kiinnostaa, varatkaa kunnolla aikaa ja avatkaa tämä linkki YLE:n Areenasta. Ja suosittelen muutenkin loppusyksyn ajan kuultaavaa Suoraa puhetta -ohjelman keskustelua (lauantaisin puolenpäivän uutisten jälkeen tai sitten Areenasta) siitä, minkälaista kaupankäyntiä taide – laji kuin laji – nykyään on. Salusjärvi on hyvä toimittaja.  

PS. Ja tulihan luntakin tupaan: Majava antoi sivulauseessa ymmärtää, että tänä kesänä kuratoimani Mäntän kuvataideviikot oli "visuaalisesti järjettömän epätoimiva". Vaikka kyllähän minä siitä yhtä sun toista itsekin tiedän.  

PPS. Olen vasta viime vuosina kunnolla tajunnut, kuinka hyvä väline radio edelleenkin on. Esimerkiksi monet taiteilijaystäväni kuuntelevat radiota työhuoneellaan miltei päivittäin, ja moni taidekeskustelu saa näin alkunsa radio-ohjelman kirvoittamana. Ja jotta en suotta vaikuttaisi defaismiin taipuvaiselta, totean painokkaasti, että nimenomaan yleisradiotoiminta on yksi kulttuurisen demokratian kulmakivistä, ja sen eteen tulee taistelussa mediamaailmassakin jylläävää kapitalismia vastaan antaa kaikkensa.