Siitä ei pitkä aika, kun kävin Tampereella taideasioissa, ja eilen suoritin taas sinne pikaretken. Kävin illalla Vapriikissa pitämässä yleisöluennon otsikolla 'Vallankumouksen ja taiteen törmäys'. Vapriikissahan on vielä päällä hieno vallankumousposliininäyttely Luokaamme uusi maailma! (27.5.–30.10.) – tässä muuten linkki Pessi Raution näyttelyarvioon Taiteessa –, jonka luettelossa julkaisin venäläistä avantgardea käsittelevän tekstin.
Ja enpä taaskaan tietenkään laittanut paperille kuin kaksitoista ranskalaista viivaa. Joten ei tässä paljoa referoida. Loin katsauksen venäläisen avantgarden juuriin ja kerroin sitten siitä, miten avantgardistit saivat lyhytaikaista taidepoliittista valtaa muun muassa IZO Narkomprosin kautta, siteerasin Anatoli Lunatšarskia ja korostin myös sitä, ettei avantgarden vastatuuli ollut pelkästään Stalinista kiinni vaan että jo Lenin laittoi futuristit vuonna 1919 ahtaalle, kuten käy hyvin ilmi Bengt Jangfeldtin loistavasta Majakovski-elämäkerrasta Panoksena elämä (WSOY 2008). Sitten puhuin tuotantotaiteesta ja stafliamaalauksen kuolemasta. Ja tietenkin kerroin sitten 1930-luvun alun sosialistisen realismin virallisen aseman noususta ja avantgarden tuhosta.
Hyvin se kai meni. Yleisöä oli 30–40 ja tunnelma rento.
Keksin myös itselleni uuden tavan pitää luentoa. Koska en ole koskaan jaksanut tai ehtinyt tehdä itselleni mitään kuva-arkistoa, kokeilin kuvamateriaalin näyttämistä ex temporena Googlen kuvahaun kautta. Kun yhteys on nopea, tuntuu tämäkin vaihtoehto toimivan. Ja tietenkin näytin muun muassa Kazimir Malevitšin (1878–1935) Mustan neliön (1915):
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti