Enpä ole sitten 1980-luvun kirjoittanut yhteisartikkelia. Mutta nytpä tein sellaisen, kun hyvä ystäväni, ortopedi ja professori Seppo Seitsalo, Galleria Ortonin sielu, sai Suomalaisen lääkäriseura Duodecimin kulttuuripalkinnon, jota ei monelle henkilölle ole suotu. Kirjoitin yhteisen ystävämme, LL Juha Rytsölän kanssa Duodecimiin (21/2010) asiasta henkilöesittelyn, joka seuraa tässä:
Seppo Seitsalolle Duodecimin kulttuuripalkinto
Seppo Seitsalo lyhyesti: Syntynyt 1949 Nokialla, ortopedi, professori, Sairaala Ortonin johtava ylilääkäri. Harrastukset: kirjallisuus, teatteri, kuvataiteet, purjehdus, koripallo.
Ilmeisestikin verenperintönä saatu kulttuurivietti vei Seppo Seitsalon viimeistään opiskeluaikana Zürichissä teatterin pariin, minkä tuloksena syntyi mm. pikkujoulunäytelmiä, joita sittemmin hyödynnettiin Suomen sairaalamaailmassa ja viimeksi pienehkössä purjealuksessa, jolla ylitettiin Atlanttia. Tällöinkin Seppo Seitsalo esiintyi pääosassa, joskaan ei tällä kertaa seimen lapsena. Teatteriharrastus jatkuu, välillä elokuvankin puolella.
Kulttuuri ja urheilu kulkevat usein rinnan. Seitsalon fyysinen sähäkkyys näkyi sprinttimatkojen hyvinä sijoituksina sekä asenteessa, ettei tarvitse kymmentä kilometriä juosta nähdäkseen kuka etenee joutuisimmin. Ammatin myötä syntynyt urheiluvammojen tuntemus johti balettilääketieteellisiin tutkimuksiin, joidenkin balettitanssijoiden luottolääkäriksi sekä jopa varaesiintyjäksi balettinäytöksin.
Viimeisten vuosien aikana Seppo Seitsalosta on tullut taiteenkerääjä ja -tuntija. Hän aloitti taiteen tuomisen luontevaksi osaksi sairaalamiljöötä jo toimiessaan Jorvin sairaalassa 1990-luvulla. Tuolloin hän kehitti tšekkiläissyntyisen mutta Suomessa jo pitkään vaikuttaneen taidemaalari Petr Rehorin kanssa pienimuotoista näyttelytoimintaa. Siirtyminen Invalidisäätön Sairaala Ortoniin vuonna 2000 muutti toiminnan jo vakiintuneemmaksi. Seitsalon johdolla sairaalan kahvio muutettiin taidegalleriaksi, joka alkoi heti toimia sekä ammattimaisella otteella – muun muassa avajaisineen, kutsukortteineen ja vuosittaisine julkaisuineen – että taiteellisella kunnianhimolla. Itse asiassa harva galleria pystyy esittämään taiteellisesti yhtä laadukasta listaa kuluneiden vuosien näyttelyistä kuin Galleria Orton.
Toiminta ei kuitenkaan Galleria Ortoniin. Sairaalan päärakennuksen takana sijaitsevaan puistoon on kehittynyt hiljalleen valtakunnallisestikin merkittävä veistospuisto, johon eturivin kuvanveistäjämme ovat deponoineet teoksiaan. Deponoinnit ovat muuttaneet sittemmin sairaalan sisätilatkin taiteen tyyssijaksi. Varsinkin kuvanveistäjä, akateemikko Kain Tapperin lesken deponoimat viitisenkymmentä Tapperin piirustusta ja veistosta luovat jo melko uniikin sairaalakokoelman, jota vahvistavat muun muassa nykytaiteen intohimoisen keräilijä Pirkko Pasasen deponoimat laajat kokoelmat. Galleria Orton lieneekin ainoa galleria, jolla on oma sairaala.
Toiminta ei kuitenkaan Galleria Ortoniin. Sairaalan päärakennuksen takana sijaitsevaan puistoon on kehittynyt hiljalleen valtakunnallisestikin merkittävä veistospuisto, johon eturivin kuvanveistäjämme ovat deponoineet teoksiaan. Deponoinnit ovat muuttaneet sittemmin sairaalan sisätilatkin taiteen tyyssijaksi. Varsinkin kuvanveistäjä, akateemikko Kain Tapperin lesken deponoimat viitisenkymmentä Tapperin piirustusta ja veistosta luovat jo melko uniikin sairaalakokoelman, jota vahvistavat muun muassa nykytaiteen intohimoisen keräilijä Pirkko Pasasen deponoimat laajat kokoelmat. Galleria Orton lieneekin ainoa galleria, jolla on oma sairaala.
Gallerian töiden lisäksi uutena projektina on – kollega Ilkka Taipaleen kanssa – hankkia 10 000 taideteosta Suomen sairaaloihin. Taustalla on Seitsalon näkemys siitä, että taide edistää terveyttä ja potilaan tunnetta siitä, että hänestä todella välitetään sekä jouduttaa parantumista. Viimeksi mainittua osoittavat lyhentyneet hoitojaksot.
Tällaiseen ei ylletä millään ulkokohtaisella suhteella taiteeseen. Seitsalon kulttuurisesti merkittävää toimintaa onkin aina leimannut syvä henkilökohtainen kiinnostus ja suoranainen intohimo, joka on myös johtanut moniin ystävyyssuhteisiin taiteilijoiden kanssa. Näin hän on mukana aivan luovuuden juurilla, siellä missä taide alkaa syntyä.
Tieteellisen julkaisutoiminnan lisäksi Seitsalon kirjoitukset ja esitelmät ovat käsitelleet taiteen ja lääketieteen – erityisesti kirurgian – yhtymäkohtia, viimeisimpänä Suomen 119 vaivaisukon ja yhden vaivaisakan lääketieteellistä analysointia sekä pohdintaa vaivaisukkoperinteen yhteyksistä nykytaiteeseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti