Muutin väliaikaisesti Tallinnaan torstaina 24. päivä, mutta muutama Helsingin näyttelykäynti jäi vielä raportoimatta. Hoidan ne siis nyt pois, ennen kuin ryhdyn raportoimaan virolaisesta taide-elämästä.
Maanantaina 21.6. kävin Design Forum Finlandissa katsomassa Vuoden nuori muotoilija 2010 -näyttelyä (2.6.–15.8.). Tänä vuonna palkinto oli jaettu kahtia ja vieläpä kahdelle yhteisölle. Aivan! on on neljän nuoren miehen osakeyhtiö, joka toimii monella muotoilun alalla. Ilmeisen uteliaat ja monitieteisesti verkostoituneet tekijät tuntuvan ottavan käytännön arjen tärkeämpänä asiana kuin silkan estetiikan tai trendikkäältä näyttämisen. Sen verran innostuneena heidän töitään katselin, että ajattelin itsekin kokeilla joskus huvikseni bussipysäkin suunnittelemista. Tässä heidän versionsa:
Imu on puolestaan kolmen 1970-luvulla syntyneen naisen muotoilijayhteisö. Tämä yhteisöllisyyteen perustuva porukka on myös itse nimennyt itsensä Suomen kansalliseksi designteamiksi, joka auttaa nuorempia kollegoita ulkomaille menemisessä ja näyttelyiden järjestämisessä. Aika kiinnostava porukka siis myös kulttuuripoliittisesti. Tässä heidän lastenhuonettaan:
Sitten otin ja nautin muotoilukeskusksessa sijaitsevan Kakkugallerian passionjuustokakun, latten ja veriappelsiinilimonadin. Ja kun vielä lueskelin samalla Aino Kallaksen päiväkirjojen ensimmäistä osaa, ajattelin ihmeissäni, että ken on tuo mies? Ennen se istui vain keskiolutbaareissa, ja nyt edessä oleva värimaailma oli jotain aivan muuta:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti