EMMAn käynnin yhteydessä kannataa myös aina tsekata samassa rakennuksessa sijaitseva Espoon kuvataiteilijoiden ylläpitämän Galleria Aarnin näyttely. Siellä nimittäin pidetään yllä oivaa näyttelypolitiikkaa. Niin nytkin. Mikkeliläisen Hanna Vahvaselän (s. 1973) näyttely Luopumisia (3.–27.3.) oli tosi hieno ja taas myös tekijältään askel uusiin suuntiin. Aikoinani epäilin hänen vuoden 2007 Forum Boxin näyttelynsä yhteydessä, että hänellä voisi virtuoosiomaisen tekniikkansa myötä olla manerisoitumisen vaara, mutta eipä näin onneksi ole käynyt. Hän kehittelee sekä teemojaan että puisen pinnan käsittelyään jatkuvasti uusiin suuntiin, ja vire tuntuu säilyvän nousujohteisena.
Nyt hänen reliefimäiset työnsä olivat entistä maalauksellisempia, mutta vastavoimana mukana oli myös jo ihan veistoksia, joissa hän on käyttänyt materiaalina vanhoja reliefimäisiä töitään, mikä vahvisti tehokkaasti ja aivan uudella metatasolla hänen tässä näyttelyssään käsittelemäänsä luopumisen ja lähtemisen teemaa:
Yhtäaikaisesti herkkä ja vahva näyttely.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti