Olen alusta lähtien pitänyt Kiasman arkkitehtuurista, vaikka en sen sisällä aina oikein tunnu tietävän, että missä kerroksessa nyt olenkaan. On kuitenkin yksi kulma, josta rakennus on ulkoapäin vaikuttanut aina perin oudolta. Hätkähdän edelleenkin melkein joka kerta, kun kävelen Pääpostin takaa Sanomatalolle:
Lyhyen Postikujan päässä ei jotenkin odottaisi näkevänsä isoa rakennusmassaa. Kiasma näyttää tästä kohtaa ikään kuin liian pieneen tilaan ahdetulta ufolta tai ilmalaivalta, mitä korostaa vielä näkymää dominoiva kaarimuoto.
Mutta onko tämä huono juttu? Vaikka näkymä ei missään mielessä ole kaunis, en vieläkään oikein tiedä. Olen tästä näkymästä aina myös vähän hyväntuulisen huvittunut. Harva rakennus tuo loppujen lopuksi mieleen voimakkaita assosiaatioita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti