Caravaggio palaa. Caravaggion värien jäljillä – Taiteilija Antero Kahilan rekonstruktio tuhoutuneesta Pyhä Matteus ja enkeli -maalauksesta. Sinebrychoffin taidemuseo 2008. [Tekstit: Antero Kahila, Antonella Perna, Altti Kuusamo]
Anteron Kahilan (s. 1954) hieno näyttely (10.4. – 4.5.) Galleria Amassa sai minut kaivamaan esiin pienen kirjan, jossa kerrotaan hänen taannoisesta kiinnostavasta Caravaggio-projektistaan. Hän rekonstruoi toisessa maailmansodassa tuhoutuneen Michelangelo Merisi da Caravaggion (1571–1610) maalauksen, josta oli jäljellä vain mustavalkoisia valokuvia ja kirjallisia mainintoja. Kirjassa Turussakin vaikuttanut taidehistorioitsija Antonella Perna käy seikkaperäisesti läpi projektin teknistä puolta, kun taas Turun yliopiston taidehistorian professori Altti Kuusamo paneutuu symbolien maailmaan ja muun muassa Caravaggion homoeroottisiin ulottuvuuksiin. Lopputulos on varsin kiehtova pieni lukupaketti, joka myös todistaa vääjäämättömästi siitä, että kuvanlukutaito on hieno ja tarpeellinen väline sekä vanhemman että uudemman taiteen ymmärtämiselle. Kuusamossa yhdistyy parhaimmilaan – silloin kun hän ei intaudu liian snobiksi – häkellyttävällä tavalla hieno ja monipuolinen herkkyys kuvan nyansseille ja toisaalta ankara lukeneisuus ja sivistys, jota meikäläinen voi vain kadehtia.
Tämä 90-sivuinen kirjanen on myös viihdyttävää luettavaa, vaikkei barokkimaalaus niin kiinnostaisikaan. Sitä paitsi saattaa se juuri tästä alkaa kiinnostaakin. Ei kai se ole huono asia.
PPS. Yksitysautoilun lopettaminen on muuttanut lukutottumuksia paljon parempaan suuntaan. Istun viikossa varmaan yhden päivän verran julkisissa kulkuneuvoissa, ja yritän hyödyntää ajan lukemalla. Tämänkin kirjan sain aivan kelvollisella huolella luettua tämän päivän kahden bussimatkan ja kahden ratikkamatkan aikana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti