Julkaistua 81: Tähdet tuikkivat kirkkaasti

Vähän ennen Pietariin lähtöäni ilmestyi Kauppalehdessä 20.10. pieni juttuni Alvar Kolasen (1921–2007) valokuvien näyttelystä (15.10.–13.11) Laterna Magicassa. En ole itse ollut koskaan kovin innostunut siitä, että täytyy kirjoittaa juttuja, joille annetaan tilaa liuska tai allekin, muta tällaista kriitikon arki on. Kai sitä niilläkin rivimäärillä edes jotain pystyy sanomaan:  

Kolasen valokuvia levy-yhtiön studiohenkilökunnasta ja -laitteista.

Tähdet tuikkivat kirkkaasti

Valokuvaajan kohtalo saattaa olla ihmeellinen: tavallinen arkityö voi muuntua yhtäkkiä huikeaksi ajankuvaa sisältäväksi aarteeksi, joka rikastuttaa kollektiivista muistia.

Valokuvaajana itseoppinut Alvar Kolanen (1921–2007) kuvasi 1950-luvulta aina 1970-luvun puoliväliin käytännöllisesti katsoen kaikki suomalaiset iskelmätaivaan tähdet – ja myös tukun ulkomaisia, kuten Paul Ankan ja Eartha Kittin.

Kolanen teki työtä sekä freelancerina että pitkään myös levy-yhtiöiden palveluksessa. Hänen kuvaajauransa läpimurto tapahtui 1950-luvun lopulla Scandialla, jolle hän kuvasi muun muassa paljon EP-levyjen kansia. Scandian fuusioiduttua Fazerin kanssa Finnlevyksi, toimi Kolanen Finnlevyn kuvaajana aina 1970-luvun puoleen väliin asti.

Useisiin kuvattaviin Kolaselle muodostui aivan erityisen luottosuhde, ja esimerkiksi moni Tapio Rautavaaran ikoninen kuva on Kolasen Hasselbladin kautta meille välittynyt. Sama koskee myös Olavi Virtaa ja Vieno Kekkosta. Kolanen kuvasi myös kevyemmällä kalustolla, ja niinpä arkistoihin on jäänyt paljon kuvia myös keikoilta ja levy-yhtiöiden takahuoneista – muun muassa kultalevyjen juhlinnasta. Kolanen kuvasi myös levystudioiden välineistöä ja henkilökuntaa, mikä onkin varsin hienoa, sillä ei tätä materiaalia ole varmaankaan liikaa säilynyt.

Kaikkineen Kolasen jäljiltä on löytynyt noin 35 000 kuvaa, joten näyttely tarjoaa vain pienen raapaisun tähän ilmeiseen aarreaittaan, josta tulevina vuosina tullaan toivottavasti ammentamaan paljon lisää.

Näyttelyn yhteydessä on myös julkaistu mittava kokoelma kuvia kirjana. Aivan erityistä huomiota on kiinnitetty kirjan teknisen toteutukseen, mikä lisääkin huomattavasti sen arvoa. Näin syntyy ihan oikea valokuvakirja.

Melkein pitäisin löytöä sensaatiomaisena, mutta eiväthän kuvat toisaalta missään hukassa ole olleet. Kulttuuriperinnön vaalimiseksi pitää tehdä vain kohdennettua työtä, ja tässä sellaista on tehty. Ja hyvin.

Näyttelykuvia 156 & Luettua 55: Tähdet tuikkivat

Perjantaina kävin Laterna Magicassa katsomassa Alvar Kolasen (1921–2007) valokuvanäyttelyä Tähdet tuikkivat (15.10.–13.11). Eikä syytä huoleen, jos et tiennyt, kuka on Alvar Kolanen. En tiennyt minäkään ennen perjantaita, vaikka olenkin vuosien mittaan nähnyt satoja hänen ottamiaan valokuvia – tietämättäni.

Kolanen oli mainos- ja muotikuvaaja, joka teki töitä Scandialle ja sittemmin Finnlevylle ja kuvasi kaikki aikansa – 1950-luvulta 1970-luvun puoliväliin – tähdet, joista osalle hän toimi suoranaisena luottokuvaajana. 35 000 säilyneen kuvan joukosta on näyttelyyn poimittu – tai siis hänen kolmen lapsen perikuntansa on poiminut – hieno valikoima, jossa on yhtälailla PR-kuvausta kuin keikoiltakin taltioitua materiaalia sekä esimerkiksi studioiden äänityslaitteita ja -miehiä. Tällaisen vähänkin vanhemman (53 v.) katsojan yli tulvahtava nostalgia poistaa sisällä asuvan pienen kriitikon nopeasti, sillä sitä vain huokailee huikean zeitgeist-materiaalin edessä miettimättä sitä, kuinka hyvä valokuvaaja Kolanen mahdollisesti oli:

Ah, ihana Carola! Ja tätä kirjoittaessani kuuntelen juuri parhaillaan Carolan biisiä Rakkauden jälkeen (1968).

Sitten takaisin ruotuun. Kyllä Kolanen oli hyvä valokuvaaja. Yksi syy oli ilmeisesti hänen rento kansanomaisuutensa, jonka avulla kemiat toimivat jos olivat toimiakseen. Joidenkin kuvattavien, kuten varsin fotogeneettisen Vieno Kekkosen kanssa, syntyi aivan erityinen suhde:

***

Jari Kolanen, Risto Kolanen & Hannele Tilles (toim.): Tähdet tuikkivat Olavi Virrasta Irwiniin. Alvar Kolasen valokuvia. Elastic House 2010.

Kolasen kuvista on siis julkaistu myös omakustannekirja (Elastic House on Jari "Dile" Kolasen firma). Kuvat on skannattu ja säädetty viimeisen päälle hienosti, joten kirja tekee kunniaa sille aarreaitalle, jonka Kolasen kuvat muodostavat. Lyhyet esittelytekstit ovat informatiivisia ja asiallisia – kirjoittajien nimet olisi tosin voitu mainita. Mutta kaikineen tämä on hieno lisä suomalaiseen valokuvakirjastoon.