Olen toisinaan miettinyt sitä, että mikäköhän olisi Helsingin huonoin galleria. Tähänhän vaikuttaa useampikin asia: itse tila mutta myös gallerialle hiljalleen muodostuva mielikuvallinen tila: muun muassa taiteelliseen laatuun pohjautuva konteksti. Kaikki seikat huomioon ottaen S-galleriaikkuna Sokoksella saattaisi olla hyvin lähellä huonointa, vaikka eihän se tietenkään mikään varsinainen galleria ole. Perjantaina yritin tihrustella turkulaisen Ville Laaksosen (s. 1978) isoja maalauksia, jotka oli mauttomasti ahdettu aivan liian pieneen tilaan keväisen heijastuksen taakse:
Näyttelyllä oli oikein nimikin: Uskon kysymys (14.3.–10.4.). Onhan se kiva, että taide astuu kansan pariin, mutta ei ammattiylpeyden tulisi sallia tällaista ripustamista. Tämä on maalaustaiteen pilkkaamista. Eikä minulla ole mitään näyteikkunanäyttelyitä vastaan – päinvastoin. Yritän myös bongata niitä koko ajan.
Laaksoselle on tulossa toukokuussa Galleria Katariinaan ihan oikea näyttely, jossa voimme sitten vähän paremmissa olosuhteissa tutkia hänen sanomaansa ja osaamistaan.
