Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kulttuuriministeri Sampo Terho. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kulttuuriministeri Sampo Terho. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 7. toukokuuta 2017

Kulttuuriministeri Sampo Terho 2: Ministerin historiantajusta

Tunnollisen kulttuurityöläisen on syytä tuntea uuden kulttuuriministerinsä ajattelua. Edellisessä postauksessa kommentoin Terhon ajattelun rotuteoreettista taustaa, jota olen hämilläni pohdiskellut perjantaista lähtien.


Nyt olen päättänyt tutustua hänen historiantajuunsa – onhan hän Tampereen yliopistosta Suomen historia pääaineenaan valmistunut maisterismies. 
Tässä hänen ajatuksiaan kiteytettynä Aamulehden alakerrasta 15.11.2007:

"Historian näkökulmasta siirtomaaimperiumien aika merkitsikin Afrikalle kuta kuinkin samaa kuin Rooman imperiumi aikoinaan Euroopan kansoille: valvotun rauhan ja ohjatun kehityksen aikaa."

Onneksi häntä ei nimitetty kehitysministeriksi. 

Tässä muistutukseksi Belgian Kongon valvottua rauhaa Edouard Manduaun (1855–1938) maalauksessa Sivilisaatio Kongossa (1883): 


Tästä linkistä voi aloittaa opiskelun.

torstai 27. huhtikuuta 2017

Kulttuuriministeri Sampo Terho 1: Kulttuuriministerimme on aito rasisti

Tällaista ajattelin äsken. Olen surullinen ja masentunut.

Kulttuuriministerimme on aito rasisti

Olisin halunnut Kike Elomaan uudeksi kulttuuriministeriksi. Juho Eerolakin olisi kelvannut. Syy tällaisiin typeriin aatoksiin on se, että he olisivat olleet suhteellisen harmittomia – vaikkakin ehkä hieman tragikoomisia – hahmoja kulttuuriministereinä. Olen vakuuttunut tästä, koska minulla on tuttavia opetusministeriöstä ja olen kuullut paljon tarinoita hölmöjen mutta vaarattomien ministerien seikkailuista – muun muassa Tanja Karpelasta, joka ei juurikaan ehtinyt kylvää vahinkoa suomalaiselle kulttuurille vuosina 2003–07. Hän oli esimerkiksi paljon kiinnostuneempi kenkäostoksistaan kuin ministerintehtävistään ollessaan ulkomailla edustamassa suomalaista kulttuuria. Olen itsekin seurannut hänen toimintaansa, sekä myös häntä edeltäneiden Siimeksen, Lindénin ja Drombergin loputonta turhuutta ja harmittomuutta. Eivät he kuitenkaan paljoa vahinkoa kaikessa mitättömyydessään saaneet aikaiseksi.
Nyt minua pelottaa ihan oikeasti. Sampo Terho on aidosti vaarallinen poliitikko. Hänellä on persuksi hyvä imago, hän on retorisesti taitava, esiintyy rauhallisesti ja miettineen tuntuisesti, ja moni varmaan ajattelee, että hän on sentään jotenkin järkevä ja normaali ihminen vaikkapa Elomaahan verrattuna. 
Persujen suhteen on helppo heilutella rasistikorttia. En ole juurikaan jaksanut tehdä sitä, koska esimerkiksi Teuvo Hakkaraisen neekeriukkelimöläykset ovat lähinnä sellaista reflektoimatonta white trash -tyyppistä tunneilmaisua, jolla ei paljoakaan ole vaikutusta normaalien ihmisten elämään ja jolle varmaankin persuenemmistön ”ajattelu” perustuu. En jaksaisi edes kutsua Hakkaraista rasistiksi, koska hänen käyttäytymisensä taustalla ei ole mitään ohjelmallista ja pohdittua rasistista ajattelua eikä hän muutenkaan tule jättämään suomalaiseen elämään mitään muuta jälkeä kuin lööppien historiassa elävän sangen ohuen elämän. 


Sampo Terho on täysin erilainen tapaus. Hän on ikään kuin vakavasti otettava poliitikko ja hänet kokkarit ja kepulaiset ottavatkin vakavasti. Hän on ihan oikeasti pohtinut rotuasioita ja on niistä huolissaan. Hän on myös tuonut ajatuksiaan julkisuuteen – tästä linkistä hänen vuonna 2007 Kanavaan kirjoittamansa ”essee”, niin kuin hän itse tekstiään nimittää. Hänen perusrakennelmansa on nykytieteen valossa kestämätön, mutta hän esittää huolensa ”kaukasialaisen rodun” eurooppalaisen osan tulevasta kohtalosta kuin tieteelliseen ajatteluun perustuen. Taitavana reetorina hän osaa välttää myös sellaiset sudenkuopat, jotka olisivat tulleet vastaan, jos hän olisi esittänyt niitä muita kuvittelemiaan rotuja jotenkin huonompina rotuina. Tällaiset ajatukset ovat tekstissä piilotettuina, kuin rivien välistä luettavina. Mutta siellä ne ovat. Niiden löytäminen ei vaadi kovin paljoa lukutaitoa. Yksi menetelmä on kehua kaukasialaista rotua, ja sen myötä tietty suomalaisia: ”Tämän [Euroopan pienuuden ja köyhyyden]  johdosta  Euroopan populaatio pysyi aina lukumäärällisesti verrattain pienenä erityisesti aasialaiseen nähden. Toisaalta vaikeiden olosuhteiden on usein nähty kannustavan kekseliäisyyteen ja karaisevaan työteliäisyyteen, mistä suomalaiset varmaan voivat toimia yhtenä parhaista esimerkeistä.” Tämän kekseliäisyyden ja työteliäisyyden vastakohdan Terho jättää meille kuviteltavaksi. Niiden myötä ne muut rodut huonompine ominaisuuksineen. Tämä on rasismia. Se on ajattelua, joka perustuu jonkinlaiseen oppiin roduista ja niiden ominaisuuksista. Rasistinen ajattelu ei sinänsä ole tietenkään rikos – rasistiset rikokset ovat aivan eri asia. Ei Terho kiihota ketään mitään kansanryhmää vastaan. Hän on siihen aivan liian taitava. 


Ilmaisen nyt vain oman mielipiteeni: Sampo Terho on sekä yltiönationalisti että vastenmielinen rasisti, ja koen hänen valintansa kulttuuriministeriksi äärimmäisen loukkaavana kulttuurin parissa tekemälleni 40-vuotiselle uralle. Kuin olisin ihan turhaan tehnyt työtäni hyvän elämän rakentamiseksi. 
Rasistin nimittäminen kulttuuriministeriksi on kuvaannollisesti ilmaisten rikos suomalaista demokraattisen kulttuurin ideaalia kohtaan. Se on käsittämätöntä. Se on myös äärimmäisen vastenmielistä. 
En halua, että Suomesta olisi tulossa Unkari – tai Turkki, jonka kanssa Timo Soinin mukaan jaamme saman arvopohjan. Minä en jaa tuollaisia arvopohjia. Puhuin vaimolleni taas tänään Viroon muuttamisesta. En sen takia, että siellä ei olisi näitä ilmiöitä, vaan ainoastaan sen takia, että silloin olisin poissa täältä, missä tällaisen annetaan tapahtua.

Tästä linkistä vielä Jori Eskolinin juttu parin vuoden takaa Terhon rasisimista.