lauantai 2. maaliskuuta 2013

Jälleen Lallukassa, jälleen oppaana

Vähän rästejä purkuun joutilaan lauantaiaamun kunniaksi.
Keskiviikkona kävin taas Lallukan taiteilijakodissa, jossa tulee vähän väliä käydyksi erilaisten työtehtävien myötä – muistan jopa ovikoodin ulkoa. Nyt oli vuorossa taidemaalari Antti Ojalan (s. 1935) työhuone:


Olen Antin kanssa tekemisissä kahdenkin projektin myötä. Antti on "vaivaisukkomuotokuvillaan" mukana Vaivaisukot Kerimäellä -näyttelyssä (25.5.–31.8), jota olen kuratoimassa, ja sitten hänellä on oma iso näyttelynsä (16.6.–15.9.) Lapuan Taidemuseossa. Sen julkaisuun tulen tekemään hänestä johdantotekstin. Palaamme siis asiaan.
Kävimme myös viereisessä, niin monelle Lallukan taiteilijoista tutussa Ivosen kehystämössä katsomassa juuri kehyksen saaneita pikku-ukkoja. Tässä Antti itse:


Matkalla Lallukan läpi ihailin remonttia varten tehtyjä seinämaalaustutkimuksia. Näissä on aina jotain erityisen viehättävää:



Ja olivatpa opiskelijat vähän velmusti kehystäneetkin yhden aukirapsutetun näytepalan:


***

Ja sitten iltapäivällä taas keskusteluoppaan tehtäviin. Olin Helsingin Taidehallissa jo kolmannen kerran vetämässä ryhmää Leena Luostarisen (s. 1949) näyttelyssä Tiikerinpiirtäjä (12.1.–3.3.). Nyt yleisönä oli ORTON Invalidisäätiön väkeä:

Ortonin yhteyspäällikkö Sirpa Viljanen ja Opium (1996).

On se vain helvetin hieno näyttely, nyt uskallan jo näin ajatella, ja ilmeisesti suurin yli 15 000:sta (!) siellä käyneestä on samaa mieltä – näin olen päätellyt, kun olen esimerkiksi käynyt Facebookissa vakoilemassa – vaikka siihen en aio kuitenkaan koskaan liittyä – kävijöiden reaktioita. Tänään vielä ehtii 11–17, ja huomenna on pidennetty aukioloaika: 10–18. Sitten pitää matkustaa Joensuun taidemuseoon (9.3.–14.4.).

***

Tämä ei liity mihinkään, mutta tästä linkistä voitte kuunnella yhden virolaisen punkin hauskimmista klassikoista, yhden viimeaikaisista mielibiiseistäni, jota olen kuunnellut koko ajan tauotta tätä kirjoittaessani. Vennaskond laulaa suomeksi Jarkko Laineen sanoja:

... tältä kadulta
ei köyhyyden haju
enää lähde,
mutta tähtien valo
on puhdas... 


Ja nytpä lähden erääseen Rööperin kadunvarren baariin juomaan oluen tai kaksi ja pelaamaan tikkiä kuuden ystäväni kanssa ja annan taiteelle hetkeksi piut ja paut.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti