Julkaistua 768 & Helsingin taidemuseon johtokunta 22: Ajaako Helsinki taidemuseonsa alas?

Eilisaamuna kirjoitin suutuspäissäni Helsingin Sanomien mielipideosastolle pikaisen kirjoituksen, jonka lehti yllättäen julkaisi jo tänään. Kiukkuni osuikin vahingossa oikeaan aikaan – jos jotain keskustelua herää. Luulin nimittäin pelin olleen jo menetetyn, mutta Aino Frilander oli tänään haastatellut ainakin lehden nettiversioon apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljasta: "Asiaa ei toisaalta ole myöskään lyöty vielä lukkoon, Viljanen muistuttaa. 'Virkamiesnäkökulmasta budjettivalmistelut ovat vasta alkamassa. Varsinaiset budjettineuvottelut käydään elokuussa', Viljanen sanoo."

Nyt on siis oikea aika nostaa meteliä – ja varsinkin puolueissa. Tutkailkaa oman puolueenne sivistystahtoa ja laittakaa viestejä.  

Ajaako Helsinki taidemuseonsa alas?

Helsingin taidemuseon johtokunta joutui häpeällisesti hyväksymään 10.5. kokouksessaan surullisen talousarvioesityksen vuodelle 2017. Siihen sisältyi raju leikkaus kokoelmien uushankintoihin. Tänä vuonna summa on 155 000 euroa, ensi vuodeksi on tarjolla enää 58 000. Melkein 2/3 leikkaus ei ole juustohöylä.

Pudotus on katastrofaalinen, eikä museon asema yhtenä Suomen johtavista taidemuseoista ole enää itsestään selvä. Esimerkiksi Espoollakin on enemmän rahaa hankkia taidetta kuin pääkaupungilla. 

Helsingin taidemuseo on remontin jälkeen aloittanut toimintansa vauhdikkaasti, muun muassa ennätysmäisellä yhden näyttelyn kävijämäärällä. Puitteet ovat hyvät. 

Ammottavat aukot hankinnoissa näkyvät vasta viiveellä. Jos tällainen trendi jatkuu, ei museo parinkymmenen vuoden kuluttua ehkä olekaan kovin hyvä. 

Vai onko kyse siitä, että museollakin vain antaudutaan elämysteollisuuden trendeille? OKM:n museopoliittinen työryhmä kysyikin 10.5.: Nämä tulevaisuuden näkökulmat [megatrendit ja median murros] osaksi pysäyttivät pohtimaan, onko tietoa kokoavien ja jakavien instituutioiden aika ohi."
Onko siis niin, että kunnallinen museomme halutaan vain sitoa voimakkaammin elinkeinoelämän palvelukseen ja yksityisen rahan keräämiseen?
Eduskunnan päätöksellä kaikki taiteilijatkin ovat tämän vuoden alusta yrittäjiä, siis osa elinkeinoelämää. Mutta heidän kanssaan ei taidemuseon näköjään tarvitse käydä kauppaa, vaikka he tuottavatkin museolle sen varsinaisen sisällön. 58 000 ostomääräraha pääkaupungin taidemuseolle on silkkaa pilkkaa – suhteessa esimerkiksi siihen kuinka paljon museo maksaa vuokria kiinteistöviraston tilakeskukselle.
Enkä mitenkään voi ymmärtää, että "tietoa kokoavien ja jakavien instituutioiden aika olis ohi" – jos haluamme pitää sivistystämme yllä.