Vastaehdotus:
Kirsikka Moring: Lisätään esitykseen:
Hyväksyessään asian esittelijän ehdotuksen mukaan johtokunta kiinnittää huomiota TA 2017 ehdotuksen investointi-osaan. Sen mukaan vuonna 2017 kokoelmien uushankintaan voidaan käyttää 58 000 euroa kun vastaava määräraha oli 116 000 euroa vuonna 2015 ja 155 000 euroa vuonna 2016. HAM tarvitsee työkaluja voidakseen toimia yhtenä Helsingin merkittävimmistä taidemuseoista ja taatakseen myös tuleville kävijöille mahdollisuuden nähdä aikamme uutta taidetta. Uuden taiteen ostoon investoiminen on elintärkeää myös taiteilijoille. HAM on ylpeä uusista tiloistaan. Taiteeseen investoiminen olisi välttämätön jatke sille.
Kannattaja: Otso Kantokorpi
1 äänestys
JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Hyväksyessään asian esittelijän ehdotuksen mukaan johtokunta kiinnittää huomiota…
Jaa-äänet: 1
Jussi Salonranta
Ei-äänet: 8
Valentina Ahlavuo, Otso Kantokorpi, Sirpa Kivilaakso, Elisa Koponen, Kirsikka Moring, Kimmo Sarje, Ville Tuominen, Thomas Wallgren
Totaalisen perseestähän tämä on. Liki kolmasosa pois hankintarahoista. 58 000 eurolla ei kovin edustavasti aikamme taidetta kerätä. Jäätiin muuten sitten jo Espoon EMMAnkin taakse. On pakko todeta, että Helsingin taidemuseo ei ole enää kovin merkittävä taiteen ostaja.
Huomatkaa myös se, että kokoomuksen edustajista se ainoa oikea poliitikko Jussi Salonranta äänesti lisäystämme vastaan. Ennen näitä broilereita oli sentään niitä ns. sivistysporvareita – mitä ikinä se sitten tarkoittaakin.
Vertailun vuoksi: nämä minulle edelleenkin käsittämättömät sisäiset vuokrat vievät palkkakulujen jälkeen toiseksi suurimmat hillot. Vuokriin on laskettu menevän vaatimattomat 1 970 000 euroa.
Museo ilman seiniä?
Nostakaa meteliä tahoillanne, pliis.
Kirsikka Moring: Lisätään esitykseen:
Hyväksyessään asian esittelijän ehdotuksen mukaan johtokunta kiinnittää huomiota TA 2017 ehdotuksen investointi-osaan. Sen mukaan vuonna 2017 kokoelmien uushankintaan voidaan käyttää 58 000 euroa kun vastaava määräraha oli 116 000 euroa vuonna 2015 ja 155 000 euroa vuonna 2016. HAM tarvitsee työkaluja voidakseen toimia yhtenä Helsingin merkittävimmistä taidemuseoista ja taatakseen myös tuleville kävijöille mahdollisuuden nähdä aikamme uutta taidetta. Uuden taiteen ostoon investoiminen on elintärkeää myös taiteilijoille. HAM on ylpeä uusista tiloistaan. Taiteeseen investoiminen olisi välttämätön jatke sille.
Kannattaja: Otso Kantokorpi
1 äänestys
JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Hyväksyessään asian esittelijän ehdotuksen mukaan johtokunta kiinnittää huomiota…
Jaa-äänet: 1
Jussi Salonranta
Ei-äänet: 8
Valentina Ahlavuo, Otso Kantokorpi, Sirpa Kivilaakso, Elisa Koponen, Kirsikka Moring, Kimmo Sarje, Ville Tuominen, Thomas Wallgren
Totaalisen perseestähän tämä on. Liki kolmasosa pois hankintarahoista. 58 000 eurolla ei kovin edustavasti aikamme taidetta kerätä. Jäätiin muuten sitten jo Espoon EMMAnkin taakse. On pakko todeta, että Helsingin taidemuseo ei ole enää kovin merkittävä taiteen ostaja.
Huomatkaa myös se, että kokoomuksen edustajista se ainoa oikea poliitikko Jussi Salonranta äänesti lisäystämme vastaan. Ennen näitä broilereita oli sentään niitä ns. sivistysporvareita – mitä ikinä se sitten tarkoittaakin.
Vertailun vuoksi: nämä minulle edelleenkin käsittämättömät sisäiset vuokrat vievät palkkakulujen jälkeen toiseksi suurimmat hillot. Vuokriin on laskettu menevän vaatimattomat 1 970 000 euroa.
Museo ilman seiniä?
Nostakaa meteliä tahoillanne, pliis.
Oletteko siellä HAMissä pohtineet mihin hävisivät Checkpoint Helsingille myönnetyt 300000€, tai saatiinko rahoille vastinetta?
VastaaPoistaCH:n päätapahtuma on edesssä ilman markkinointia, koska "ei ole rahaa".
Ei ole voitu pohtia, koska meiltä ei koskaan kysytty, emmekä itse voi laittaa asioita esityslistalle. Se meni kaupunginjohtajan omasta budjetista, eikä liity mitenkään museon toimintaan.
VastaaPoistaJos ennen juustohöylällä. Nyt jätti veitsellä leikataan. Törkeää puuhaa ..
VastaaPoistaEt viittis availla tota vuokra-asiaa laiskoille jotka ei viitsi ryhtyä kaivamaan kaupungin papereita?
VastaaPoistaSisäinen vuokra tarkoitta sitä, että kiinteistöt ovat omia. Kiinteistöt on voitu saada testamentilla tai lunastuksella tai miten ne sit lienee maksettu omiksi. Kun tiloja käytetään liike- tms. toiminnassa, ne lisätään markkinavuokrien suuruisina(tai sinnepäin) budjettiin (talousarvioon, yms yms.) kuin vuokrat olisivat oikeasti jos niitä olisi. Näitä tuloja yleensä käytetään kiinteistöjen ylläpitokuluihin, tms. Kyllä ne käsiitääksi kirjautuvat tuottoihin jos niitä ei käytetä. Ainaskin kilpailutuksissa ne lisätään näin budjettiin. En tiiä onko tämä nyt vastaus sinulle ja onko kyse nyt samasta.
PoistaMuseo maksaa tiloistaan kaupungin tilakeskukselle vuokraa. Jos tilaa esimerkiksi remontoidaan, vuokra nousee, koska tila paranee. Nyt maksetaan laajemmasta ja remontoidusta tennarista sekä kaupunginmuseon kanssa jaetusta uudesta kokoelmakeskuksesta.
VastaaPoistaMiksi Helsingin kaupungin taidemuseo osti 100,000€ Ai Wei Wein teoksen? Ihmetyttää yhä.
VastaaPoistaSe meni eri momentilta kuin teoshankinnat. Julkisiin tiloihin sijoitettavaa taidetta.
PoistaElena Näsäsen FB-sivlla käytiin sun kirjoituksesta keskustelua. Laitan oman postakseni myös sn blogiin, koska tuleva HAM-Amos Rex-Kiasma- Bermdan kolmio ja Guggenheim-museon suunnitelmat liittyvät ymmärtääkseni samaan viitekehykseen.
VastaaPoista"Kokoelmamäärärahojen leikkaus saattaa osaltaan myös heijastaa museokentän laajempaa murrosta. OKM ja Sitra rukkaavat museoiden toimintaprofiilia kovalla kädellä konsulttifirmojen avustuksella. Myös museolakia ollaan pian muuttamassa. Kokoelmahankintapakko mahdollisesti poistetaan laista. Museot pakotetaan profiloitumaan, niiden toiminta sidotaan alueensa elinkeinoelämän edistämiseen ja yksityisen rahoituksen houkutteluun.
OKM:n vetämä Museopoliittinen ohjelmatyö 2015-2016 antaa ymmärtää, että museoiden perinteinen tehtävä, joka liittyy taiteen asiantuntijuuteen, tiedon tuottamiseen ja kokoelmien kartuttamiseen siirtyy taka-alalle. Fokukseen tulee luovan talouden mukainen elämystuotanto luksusturisteille ja kuluttajia osallistavien tekno-sosiaalisten innovaatioiden edistäminen. Museoiden tehtävänä on luoda "uuden demokratian" pesäpaikkoja, joissa kansalaisia kannustetaan käyttämään luovuuttaan, kantamaan vastuuta ja korvaamaan julkisia palveluita itsetuotetulla yhteisöllisellä toiminnalla. Samalla muokataan uutta kansalllista identiteettiä. Kansalaiset ovat "uudessa demokratiassa" luovien kuluttajien kollektiivi, jonka rohkeat visiot ja intohimo korvaa virkamiesten ja oppineiden asiantuntijuuden.
Museoiden profiili ns. luovan talouden viitekehyksessä liittyy valtiovallan tulevaisusvisioon, jonka mukaan Suomen elinkeinoelämän ja kulttuurin on pakko sopeutua äärimmäisen nopeasti globaaleihin megatrendien - ja selviytyä aallonharjalta voittajana. Sitran selvityksen mukaan näitä megatrendejä ovat geopoliittisten jännitteiden lisääntyminen, teknologinen vallankumous (joka tulkitaan hyvän ja kestävän elämän perustaksi) sekä ilmastonmuutos, joka tarjoaa Suomelle käsittämättömän markkinaraon Nokian kaltaisten globaalien menestystarinoiden tuottamiseen clean techin alalta. Kaikki ikävät asiat ovat tainneet unohtua Sitralta.
Museoiden tulevaisuus ei siis ole taide, eikä varsinkaan taidekokoelmat, vaan clean tech, maailman pelastava teknologia, osallistava luova pöhinä ja eko/eettisiä elämyksiä janoavat luksusturistit. Elämme kiinnostavia aikoja." https://museopolitiikka.wordpress.com/
Kiitos vinkistä. Kävin lukemassa museopolittiikkaa ja kirjoitin sitten saman tien Hesaria varten mielipidekirjoituksenkin.
VastaaPoistaMuseopoliittista ohjelmaa valmistelevan työryhmän näkökulmasta tämä on kiinnostavaa keskustelua! Blogissamme viittasimme tulevaisuusseminaariin, jonka tulokulmat eivät ole kuitenkaan vielä museopoliittisen ohjelman linjauksia. Suhde asiakkaisiin ja yleisöön vaikuttaa olevan museoille keskeistä, mutta myös kokoelmien merkitys museotyön ytimessä nousee vahvasti esille. Toivottavasti keskustelu museotyöstä jatkuu! Näkemyksiä voitte välittää myös oman blogimme kautta mm. visioimalla museoiden tulevaisuutta.
VastaaPoista