Veljesten Juha Vehviläinen (s. 1978) ja Vesa Vehviläinen (s. 1974) muodostama kuvataiteen ja musiikin välimaastossa puuhaileva kaksikko Pink Twins on yksi taiteemme kansainvälisimmistä akteista. Kaksikko liikkuu jatkuvasti ympäri maailmaa videon ja äänen kanssa erilaisissa tapahtumissa ja festivaaleilla. Tuoreimmassa näyttelyssäään (16.11.–4.12.) Galleria Sculptorissa heiltä on esillä kaksi komeaa videoprojisointia äänineen sekä yksi neljän luuppaavan vinyylisoittimen ääni-installaatio (sekä yksi vähän turhan tuntuinen lambda-vedos ikään kuin helppona myyntiobjektina). Jälki on komeaa ja emotionaalisesti voimakasta vieden katsojan ja kuulijan havaintokykynsä äärirajoille.
Kävin eilen näyttelyssä Anssi Kastinonnin jälkeen, ja oli hauska huomata, miten Kasitonnin rosoinen käsityöläisjälki ja Pink Twinsin viimeisen päälle sliipattu tietokonejälki pystyvät molemmat tuottamaan kokijalle aika voimakkaita emotionaalisia tuntemuksia. Palaan tähänkin, kun Kauppalehteen tilattu lyhyt arvioni ilmestyy.
Stillkuva maalauksellisesta 9-minuuttisesta videosta Amalgamator (2011).
PS. Pink Twins esiintyy kotimaisissa galleriaolosuhteissa melko harvoin. Edellisen keran he olivat esillä Forum Boxissa vuonna 2008. Kirjoitin tuolloinkin Kauppalehteen pikkuruisen jutun. Tässä se muistutukseksi:
Kuvan ja äänen tasapainoa
Videoita ja elektronista musiikkia tekevä Pink Twins eli veljekset Juha Vehviläinen (s. 1978) ja Vesa Vehviläinen (s. 1974) ovat pitkin 2000-lukua esiintyneet livenä tai esittäneet töitään ympäri maailmaa. Tänäkin vuonna kalenteriin on mahtunut muun muassa Buenos Aires, Moskova, New York ja Pariisi – mutta onpa kaksikko ehtinyt myös syyskuussa Ivalon kirkkoon, jossa he esiintyivät osana iFEMiä, Inarin kokeellisen musiikin festivaalia.
Pink Twins on levyttänyt useita CD-äänitteitä, ja vuonna 2006 ilmestyi 2:n DVD:n kokoelma Pink Twins Catalogue, johon on koottu kaikki heidän videonsa vuosilta 2001–06 sekä useita tunteja musiikkia, joka liikkuu jossain kokeellisen elektronisen musiikin, free jazzin ja hälyn välimaastossa.
Nyt Helsingissä järjestettävä näyttely on kaksikon toistaiseksi laajin esiintyminen suomalaisten seinien suojissa. Esillä on viisi tuoretta videoprojisointia musiikkeineen.
Pink Twinsin suurin voima on epäilemättä kuvan ja äänen tasapainossa. Videoita ei ole taustoitettu musiikilla tai musiikkia kuvitettu videoilla. Liikkuva kuva ja ääni muodostavat yhdessä vahvan audiovisuaalisen vallin, joka tuo mieleen omassa lajissaan Phil Spectorin emotionaalisesti voimakkaan tavan tuottaa – tavaramerkkimäisyyttä myöten.
Juuri tästä syystä viisi tehoiltaan massiivista teosta samassa tilassa on ehkä vähän liikaakin, ja toisaalta tulee väistämättä mieleen taidekontekstin tarpeellisuus tällaiselle materiaalille. Pink Twins taitaa olla kuitenkin enemmän kotonaan live-tilanteissa kuin gallerioissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti