sunnuntai 9. lokakuuta 2016

Katutaidetta 135: Kun katutaide koskettaa oikeasti

Kävelin eilen Sinebrychoffin puiston läpi viinakauppaan. Pojat potkivat puistossa palloa:


Puiston jälkeisen talon muurissa oli tyttö yksinään pallonsa kanssa:


Voi tätä intertekstuaalisuutta! Mieleeni tuli välittömästi Uuno Kailaan (1901–1933) runo 'Pallokentällä' (1928) sekä Aila Meriluodon (s. 1924) runokokoelma Sairas tyttö tanssii (1952). 
Katutaiteen feminismiä?
Harvoin olen katutaiteen äärellä ollut suoranaisesti liikuttunut. Ja paikkasidonnainen ulottuvuus oli täydellinen. Hieno duuni.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti