lauantai 19. kesäkuuta 2010

Arkkitehtuuria 9: Kun snagari kuolee

Siitä ei ole kovin pitkä aika, kun olin todistamassa merkittävän huoltoaseman kuolemaa. Nyt oli sitten vuorossa yksi kaupungin klassisista snagareista, Erottajan grillikioski. Se oli muuten blogia pitävän Pertti Nybergin yksi lemmikeistä vielä vuonna 2008, jolloin sitä pitivät jo vietnamilaiset ja jolloin sieltä sai kuulemma hyviä kasvishampurilaisia. Itse en todellisuudessa ole koskaan ollut kovinkaan innokas snagarien käyttäjä, mutta niiden kulttuurihistoria on aina kiehtonut minua, ja olenkin joskus kustantajani Hannu Paloviidan kanssa alustavasti sopinut, että kirjoittaisin Sankarimatkailijan oppaan stadin snagareista. Mutta tokkopa niitä kirjaksi asti enää on. 
Tästä näystä tuli torstaina vähän surullinen olo:


Tänään lauantaina ajoin bussilla ohi, ja tuli sitten vielä surullisempi olo. Nyt snagaria ei nimittäin ole enää lainkaan. Joten ehkä yllä olevani kuvani toissapäivältä, jolloin kuparinen päällys oli jo purettu, on vähän historiallinen.

PS. YLE:n keskustelufoorumiin osallistunut Moxu väitti, että kyseesä olisi ollut Alvar Aallon suunnittelema grillikioskin ja HKL:n taukotuvan yhdistelmä, mutta se tuskin pitää paikkansa. Jos näin olisi, tämähän olisi aika kova juttu.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti